Onneksi varasin Dumlelle kuitenkin sen el- ajan eilen. Tassu vaiva meni nimittäin huonompaan suuntaan illan/yön aikana. Tuntuu että melkein silmissä turposi koiraparan tassu. Oli lopulta ihan jalaton eikä itsekään juuri halunnut liikkua.
Aamulla sitten lähdettiin Riksuun eläinlääkäriin. Dumle rauhoitettiin, kuvattiin ja otettiin vähän verta purkkiin. ¨Neljäs varvas oli tosi¨pahasti turvoksissa ja asiaa ei varmasti parantanut se että Dumle hyppäsi autosta ulos eläinlääkäriaseman pihalla suoraan kipeälle jalalle... Huuto oli melkoin, sen verran sattui.
Murtumaa ei löytynyt mutta tulehdusreaktio oli päällä; CRP oli 46 kun voisi olla max. 35. Lisäksi varpaan seutu oli tosi ärtsyn punainen. Dumlen lääkitseminen tulehdutilanteissa on haastavaa kun ei voi jatkuvasta kortisonilääkityksestä johtuen antaa tulehduskipulääkettä. Lopulta Dumlelle määrättiin 2 eri antibioottia ja tramalia kipulääkkeeksi, sitä kun löytyi kotoa. Viikon sisällä pitäisi jotain parannusta alkaa näkyä, mutta jos ei niin täytyy tutkia lisää.

Dumle parka! Kyllä on yhdelle koiralle siunaantunut vaiva jos toinenkin. 
POTILAS                                                                          PIPI...                                                                            TAINNOKSISSA
           


Loppupäivä Dumlelta meni nukkuessa rauhoitusta pois. Illansuussa aloitetettiin toinen antibiooteista eli se mitä ei saanut ruiskeena klinikalla. Pissalla jaksoi käydä viiden maissa ja sitten iltalenkillä oli jo aika pirteä; alkoi löytyä vauhtiakin sekä jaksoi ärmennellä toiselle koiralle, joten paranemaan päin selvästi on. Tramalia en antanut kun ei vaikuttanut kivuliaalta enkä halua että on aivan pallo sekaisin jos ei ihan pakko; on nimittäin sen verran "tuju" lääke että siinä on sitten pieni "känni" päällä koko ajan. Onneksi ei myöskään nuollut tassuaan joten ainakin toistaiseksi vältettiin kaulurin käyttö. Malaseb pesut aloitan huomenna, sitten kuitenkin nuolee joten en viittinyt yötä vasten pestä.

Lennosta vaihdoin koirat Riksusta tullessa ja lähdin tyttöjen kanssa Mäntsälään syysriehaan. Kauan ei ehditty olla kun mentiin niin viime tipassa. Oli kuitenkin joitakin tuttuja paikalla vielä. Dalia ja Mona touhusivat aktivointi lelujen kanssa suuren osan aikaa. Monakin, kun vauhtiin pääsi, innostui kovasti edellä mainitusta toiminnasta.

 MONA IN ACTION

Parin koiran kanssa tekivät  neidot myös tuttavuutta. Kovasti kumpikin ihastuivat pieneen amerikan kääpiöterrieriin. Vänkä pakkaus oli tyttöjen mielestä. Kun lopulta maltettiin lähteä Suskilta, käytiin vielä Ojalantien metsässä ja kaasuputkilinjalla lenkillä. Ak:lle ja Dalialle kovin tuttuja paikkoja, Mona vähän ihmetteli ja "jumitti" pariin otteeseen taakse mutta kipitteli perään kun ei suuremmin huomiota kiinnitetty.

Dalia on ollut tänään oudon hapan. Näytellyt niin Dumlelle kuin Monallekin hammaskalustoaan. Mustasukkaisuuden vallassa taitaa olla, veikkaan. Hakeutunut nimittäin erityisen läheiseen kontaktiin myös ak:n kanssa. Voi sitä rinsessaa...