Tänään sain vihdoinkin aikaiseksi pestä Dumlen. Yritys on ollut kova jo jonkin aikaa mutta olen ollut liian saamaton ja laiska iltaisin ja se on aina jäänyt. Nyt sitten ryhdyin tuumasta toimeen:

KUIN UITETTU KOIRA

kaikki%20kameralta%20011-normal.jpg

PESUN JÄLKEEN, TUUHEA JA KIILTÄVÄ...

kaikki%20kameralta%20035-normal.jpg

Pesussa käytin Malasebia, Dumlen lääke shampoota. Shampoo jätetään vaikuttamaan n. 10 minuutin ajaksi. Hyvin harvoin pesen koko koiran, yleensä vain mahan alusen ja tassut, mutta nyt oli aika pestä koko ukko. Lopuksi föönasin turkkia kuivaksi. Tiedän kyllä että nyt on ehkä hieman liian kylmä pestä koira varsinkin päivällä kun joutuu vielä menemään ulos, mutta jos olisin jättänyt iltaan, olisi homma todennäköisesti jäänyt hoitamatta.

Dumle on raapinut ja "lussuttanut" itseään jonkin verran normaalia enemmän joten ajattelin pestä nyt koko kaverin "vapaaksi bakteereista", aloittaa ihon kosteutustipat ja koska kevät lähestyy, lisäsin myös kortisooni annoksen kokonaiseen tablettiin, kun tähän mennessä on mennyt vain 3/4 tablettia. Hra Koira on kyllä kieltämättä aika komea tuuheine, vasta pestyine turkkeineen...

kaikki%20kameralta%20020-normal.jpg

TYTÖT

Leikkisessio omalla pihalla

kaikki%20kameralta%20041-normal.jpg

 

kaikki%20kameralta%20040-normal.jpg

kaikki%20kameralta%20038-normal.jpg

kaikki%20kameralta%20037-normal.jpg

COLLIEWATCH

kaikki%20kameralta%20055-normal.jpg

GOGOT

kaikki%20kameralta%20030-normal.jpg

kaikki%20kameralta%20057-normal.jpg

MATIAS

kaikki%20kameralta%20025-normal.jpg

kaikki%20kameralta%20029-normal.jpg

Monan kanssa on alusta asti ollut pieni, siis hyvin pieni, ongelma jonka selvittämisessä olemme kyllä jonkin verran edistyneetkin mutta kokonaan emme vielä eroon päässeet. Jos Dalia ja Dumle ovat vapaana, pitävät ne tarkasti huolta missä minä kuljen. Voin ihan hyvin vaipua ajatuksiini kun tiedän että koirat tulee perässä. Tämä on sellainen asia johon panostan koulutuksessa luoksetulon lisäksi erittäin paljon jo pentuvaiheessa. Mona saattaa kuitenkin jäädä jonnekin haistelemaan kaikessa rauhassa ja vähän välittää jos lauma jatkaa matkaa. Monalla tuntuu olevan luja luottamus siitä että joku huolehtii siitä että hän pysyy mukana. No, Dalia usein jääkin odottamaan mutta minä en. Aina kun vain mahdollista (=turvallista) ja mieluiten jonkinlainen näköetäisyys annan Monan jäädä mihin jää ja jatkan matkaa. Nyt olemme siinä pisteessä että Mona kyllä jo tietää että hän on se jonka kuuluisi tarkkailla missä menemme mutta silti aika ajoin saattaa jäädä jonkun hajun ääreen. Sitten kun tulee lauman luo on kyllä tosi nolona ja pyrkii vähin äänin hipsimään porukkaan. Tietää siis mokanneensa. En tiedä pääseekö neiti koira koskaan tästä tavasta täysin eroon mutta katsotaan. Muuten kyllä on Munkkelis tosi kiltti ja tottelevainen ja voi olla vapaana lähes missä vaan. 95%:sesti menee ihmisten ja toisten koirien luo vain luvan kanssa, ei omin päin. Jolkottaa nätisti ohi vaikka kuinka läheltä menisivät. Mona on tosi reipas ja sosiaalinen sekä leikkisä ja mielellään tervehtisi kaikki vastaantulijat...

Loppukevennyksenä tälle kuvapitoiselle postaukselle kuva meidän omasta "itkijämummosta" tai "sukkapäästä" tai ihan miten vaan haluatte...

VOI ELÄMÄN KEVÄT...

001-normal.jpg