"Se mitä olimme, olemme nyt. Se mitä meillä oli, on edelleen.

Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.

Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä

ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,

kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen

ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua,

etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi.

 

Olen hiljaa. Sulje silmäsi. Hengitä.

Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.

En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa."

Vuosi sitten oli meidän laumassa hyvin surullista aikaa. Vain paria viikkoa ennen 14-vuotissynttäriänsä tuli rakas Brando tiensä päähän ja siirtyi pilvenreunalle alati kasvavaan enkelikoirien joukkoon. Minulle jäi pohjaton ikävä mutta myös aivan mahtavat muistot tästä koirasta jonka kaltaista en tule enää koskaan saamaan. Brando oli tukipilari josta sain paljon voimaa ja niin viisas että sitä on vieläkin vaikea tajuta. Tänään meillä syttyy kynttilät ja muistan Brandoa suurella rakkaudella, ja kiitollisena siitä että sain taivaltaa hänen kanssaan lähes 14 mahtavaa vuotta.

with love forever

EVE