Mitä tekee järkevä aikuinen ihminen hyytävän kylmänä perjantai-iltana? Nauttii lämmintä kaakaota fleecepeiton alla, siemailee kuumaa totia pubissa kavereiden seurassa? Noup, vaan seisoo tietysti hytisemässä umpijäässä pellon laidassa riimun jatkeena että hevonen saa syödä vihreetä!!! Siitä on perjantai-ilta tehty.

Tamma on lähes 100% kesäkarvassa. Aivan ihanan kaunis punaruskea sävy ja kiiltävän sileä karvapeite. Kyllä on kaunis! Eilen kun otin loimen pois, paljastui alta hobunen joka suorastaa sädehti. Enkä liioittele yhtään! Valtava muutos tapahtunut verratuna siihen tummaan talviturkkiseen neidon reppanaan joka hieman reilu kuukausi sitten sukelsi ulos trailerista. Kuukausiko vasta? Ei uskoisi. Ja vaikka massan saamista saamme vielä odottaa niin todettakoon että satulavyö menee nykyään tosi nihkeästi reikään nro 3. Ennen meni kepeästi nroon 4. Jotain on siis tapahtunut. Heinää on nyt tarjolla koko ajan, enemmän kuin jaksaa syödä! Ei tarvitse ahmia kun tietää että kyllä sitä tulee ja riittää. Taukojakin voi siis syömisessä pitää. Väkirehuja saa Piipi nyt 2 litraa päivässä. Se koostuu myslistä ja kaurasta, pääpaino ensimmäisellä. Lisäksi aminohapot, c-vitamiini, maitohappobakteeri ja B-vitamiini. Niin ja kivennäinen, greenline ja pellava. Kaikki tarkkaan mietittyä, ei mitään "huvin tai varmuuden vuoksi" vaikka aikamoinen määtä purnukoita kieltämättä onkin. 

Eilen mentiin kentällä. Se on minulle harvinaista herkkua. Hetken aikaa oli kumpparit käytössä venytys tarkoituksessa. Tuntuu kuitenkin siltä että tamma kulki melkein paremmin ilman, ainakin käynnissä. Tuli hirveä halu kutsua joku valmentaja/ratsuttaja paikalle että päästäisiin etenemään. Vielä kuitenkin yritän malttaa kun kunto ei Piipillä ole riittävän hyvä kentällä menoon kovin pitkiä aikoja kerrallaan.

Tämä tamma on mielestäni, lyhyen kokemukseni perusteella, tyytyväisimmillään silloin kun on tehty ja vaadittu jotain. On tällöin rauhallinen, tyytyväinen ja rento. Nyt oli muuten ensimmäistä kertaa kaksi ratsastuspäivää putkeen sitten alku päivien. Piipin selkä tuntui olevan ihan ok. JESSSS!! Tämä on varovaista riemua. Liikaa ei tule innostua että maltti säilyy tässä projektissa. HITAASTI HYVÄ TULEE!! Huomenna ja sunnuntaina sitten maastoillaan. Saa nähdä mihin mennään seikkailemaan ja mistä itsemme löydetään...

Eve