Hepat viettivät megahuonoista keleistä johtuen taas yhden yön sisällä ja ovat nyt olleet sen jälkeen pari päivää etulaitsalla. Meillä kun tuota valinnanvaraa on... Vain kolme hevosta ja peltoja pilvin pimein!! Kiirettä pitää että ehtivät syödä kaiken! Työaamuina ei ole millään aikaa heppoja takalaitsalle roudata, joten ovat saaneet aina sisäöitten jälkeen olla tallin läheisyydessä olevalla pläntillä päivän tai kaksi.

PIIPI, se on niiiiin söpö!!

TAMMUSKAT, Piipi ja Lady

Koko porukka on kyllä jollain tapaa rauhattomampi tuossa edessä ja ainakin Piipin pipoa kiristää jonkin verran normaalia enemmän. Ihme säätämistä, ees taas pörräämistä ja jonkinlaista nahistelua on ilmassa enemmänkin.

Tässä vielä rauha maassa...

...mutta nyt jo taustalla pikku-myy valmistautuu hyökkäykseen! 

(Huom, tallitytöt vahtii tarkkana...)

Kun olin laajentamassa laitsaa, niin toivorikkaina koko hevosporukka "hengaili" portin tuntumassa, ikään kuin sisään olisivat olleet tulossa. Ei ole varmaankaan kiva seistä ilman mitään suojaa keskellä peltoa viimassa, kun samaan aikaan naapurit vielä vinguttavat sirkkeliä, moottorisahaa ja ties mitä vempaimia pihoillaan. Eilen kun pääsivät taas takalaitsalle oli meininki paljon sopuisampaa ja heposet tyytyväisemmän oloisia. 

Collietytöt pääsivät tosiaan pari päivää sitten tallihommiin. Siellä he sukkuloivat mamman "apuna" ensin tallissa ja sitten laitumen rakennus puuhissa. Hevosten kuiva leipä oli suurinta herkkua ja sitä maiskuteltiin antaumuksella työn tuoksinnassa. Loppu viimeksi käytiin läheisessä metsässä pienellä kävelyllä. 

.

En taida kuuna päivänä päästä tallilta pois ennen yhtätoista. Aika vaan kuluu eikä ole kiire mihinkään!  Puuhastelen siellä ihanassa rauhassa ja ylhäisessä yksinäisyydessäni vailla sen suurempaa kiirettä, vähän sitä sun tätä. Mitä enemmän tekee jotain oikein mieluista eli siis käyttää aikaansa vuorokaudesta johonkin mukavaan OMAAN tekemiseen, tuntuu aina vaan enemmän "lomalta" vaikkei sitä tosiasiassa ole päivääkään. Tällä tavoin pystyy siis itseänsä huijaamaan ja virittäytymään kesätunnelmiin. Siitä ei sitten sen ihmeemmin viitsi puhua minkälaiset tunnelmat on aamulla kun pitäisi saada ruhonsa liikenteeseen ja suoriutua työmaalle; yötä myöten tallilla hengailu kostautuu kyllä viimeistään silloin kun pitää juosta kauheassa kiireessä aamupuhteesta toiseen, kun on taas viime tipassa noussut ylös. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää...

Mitäs kaikkea ihanaa juuri nyt onkaan? Juu, esim. kotimaiset mansikat, makeat herneet, mehevät kirsikat, ja last but not least, uusi oranssiin/koralliin vivahtava punainen ihanuus huppari jonka ostin alennusmyynneistä. Väri on suorastaan herkullinen! Huomenna se lähtee käyttöön kun menen töihin. Jospa pääsisinkin hupparin voimalla mega-aikaisin ylös että saisin vähän kirittyä kellokortin miinuksia kiinni? Toivossa on hyvä elää, sanoo...

...kippu nimeltä

Eve