Otinpa luontokuvan tänään, aika vaikuttavan näköinen puu!

WP_20140813_002-normal.jpg

Hiki tuli tälle lenkkeilijälle kun oli aikansa säntäillyt kepin perässä

WP_20140813_007-normal.jpgWP_20140813_004-normal.jpg

Herra Koira jäi kotiin meidän tyttöjen tallireissun ajaksi. Hän pääsi palattuamme privaattiulkoilulle ja löysikin itselleen heti tekemistä

WP_20140813_013-normal.jpgWP_20140813_011-normal.jpgWP_20140813_014-normal.jpg

Herra Koira on piristynyt kovasti! On suorastaan pitelemätön. Hyvät naurut sai tänään kun lähdimme kahdestaan lenkille ja uhoamisesta ei meinannut tulla loppua. Ukko komensi oikein olan takaa ja minä kikatin. Siinä sain kyllä parit katseet osakseni; varmaan luulivat raukat ettei ole koira ollenkaan handussa ja siltä se kieltämättä näyttikin... Läheisestä pusikosta löytyi sitten todellinen aarre jota Herra Koira oitis kellahti kaluamaan. 

On se vaan niin ihanaa katsoa kun toinen on noin meno päällä. En todellakaan raaski edes komentaa, Öykkäröiköön nyt oikein sydämensä kyllyydestä. 

**************************

 

Piipi pääsi tänään talliin unille ja ne tekivät kyllä terää. Koko kolmen kopla kävi makuulle ja kun tulin koiralenkiltä hakeakseni vesipullon ja laukkuni, ei yhtään päätä näkynyt missään eikä heinän rouskutusta kuulunut, joten hiivin hiljempaa kuin hiirulainen pois laukkuineni. 

Illalla olikin sitten vastassa pirteä, levännyt (ja puruinen) polle. Kyllä oli eroa olemuksessa esimerkiksi eiliseen, jolloin tamma oli tahmea kuin hillolusikka.

Tule, tule, pliiiiiss...

WP_20140812_007-normal.jpgWP_20140812_008-normal.jpg

Ei jaksa, Ei huvita...

Ei meinannut saada karsinasta ulos alkuunkaan. Lenkkikin meni niin verkkaiseen tahtiin alkumatkasta että hyvä jos ollenkaan eteni. On tuo laidunelämäkin rankkaa. Vaikka on kiva viettää "villejä ja vapaita" hevosenpäiviä heinäpatojen ääressä, on välillä ilmeisestikin ihan pakko päästä lepäämään. Olen kyllä ottanut Piipiä säännöllisesti sisälle virkistymään ja paarmoja pakoon mutta nyt oli pidempi tauko välissä. 2, 5 kk ulkoelämää on takana ja tästä lähtien mennään fiiliksen mukaan. Jos tamma haluaa olla sisällä niin olkoon.

Piipi on koko kesän syönyt kivennäisten lisäksi päivittäin pienen satsin mysliä ja nyt helteillä elektrolyyttiä. Pari päivää sitten alkoi saada myös hieman greenlinea ja pellavaa joten siltäkin osalta huomaa syksyn lähestymisen. 

Minne se kesä meni? En voi käsittää että ollaan jo puolessa välissä elokuuta. Mahtavaa kuitenkin on ollut, kiitos Piipin. Ihanat, myöhäisten kesäiltojen maastot, rennot riimuratsastukset ja lopulta myös hevosenomistajuuden alkaminen, ovat olleet tämän kesän parasta antia.

My pony and me

WP_20140812_006-normal.jpg

Kesä on tuntunut Piipin ansiosta kesältä vaikka päivääkään lomaa en ole pitänyt. Syksystä toivon EPÄTAVALLISEN lämmintä ja kura-ajasta lyhyttä, joskin olen yksi niistä harvoista joka ottaa mieluummin kuraa kuin lunta. En voi sietää talvea, on liian kylmä. Täytyy pakata kilotolkulla vaatetta niskaan eikä voi jäädä sisälle lämmittelemään kun on eläimet hoidettavana. 

Intiaanikesän toivossa,

Eve