Tänä aamuna sukelsin sumun sekaan ja suuntasin aamutalliin auto täynnä koiria. Hopused sai sapuskansa, pääsivät heinäpatojen ääreen ja me suuntasimme koiruuksien kanssa pienelle aamukiepille Lemmenlaaksoon. On siellä aina vaan niin mystistä ja sadunomaista, ei voi muuta kuin ihmetellä kerta toisensa jälkeen. 

Lassiet Lemmenlaaksossa

Dumlekin oli mukana mutta halusi välttämättä kulkea koko ajan allekirjoittaneen perässä. Sai kuitenkin olla koko lenkin vapaana mitä ei ole aikapäiviin tapahtunut. 

Lumia sanoi Näkemiin melkein saman tien, joten tämän enempää tai parempia kuvia ei valitettavasti ole. Emme myöskään menneet ihan Lemmenlaakson ytimeen vaan taivalsimme alueen laitamilla olevilla poluilla. No, jokatapauksessa kivaa vaihtelua kotinurkissa pyörimiseen koirillekin. 

*****************************************

Samoissa maisemissa oltiin Piipin kanssa eilen, kuten niin useasti ennenkin. Lenkki mentiin paljain varpain vaihteen vuoksi ja ei tuo kengättä kulkeminen tunnu Piipin tahtia juurikaan hidastavan. Kaikki askellajit sujuu ja tykkään kovasti Piipin ravista ilman kenkiä. Tilanteita ja tapahtumia ei tältäkään lenkiltä puuttunut. Jouduimme kertaalleen kääntymään takaisin päin kun paikallinen maanomistaja oli kaivanut ojan juuri siihen kohtaa mistä piti pellolle mennä. Yli ei voinut oikein hypätä kun ojasta kaivettu muta oli kasattu toiselle puolelle joten olisi pitänyt ponnata suoraan mutaläjään. Joten ei muuta kuin ympäri ja toista reittiä lenkkiä jatkamaan.

Palatessamme takaisin, päätin ratsia toista kautta ettei tarvitsisi uudemman kerran mennä kivikkoon ilman tossuja. Sielläpä olikin sitten joku järjen jättiläinen päättänyt asettaa korkean, muovitetun kasan jotain laattoja tms. juuri siihen kohtaan, mistä piti kääntyä polulle. Piipi sai jonkintasoisen "slaagin" ja jähmettyi kivipatsaaksi kun näki tämän edellä mainitun kasan. Sitten hajosi muut vaihteet paitsi pakki ja me lähdimme kulkemaan reipasta vauhtia takaperin...peruutimme jossain vaiheessa mm. syvään ojaan!!  Piipi kuitenkin rohkaisi itsensä allekirjoittaneen kannustamana ja pääsimme lopulta hyvin lähelle hevosta itseään korkeampaa kasaa. Kasan vieressä olikin sitten vihreän pressun alla lautoja, joihin osuimme kertaalleen mutta lopulta pääsimme todella kapeasta kolosta kasan ohi ja kehuin reipasta tammaa. Yritetäänkö meidät nyt blokata jotenkin, kun toisella reitillä on kaivettu oja ja toisessa on tämä kasa? Ei olisi mikään ihme, sillä tuolla sipoossa asuu kyllä todella outoa porukkaa, kuka mitenkin maitansa ja taloansa ohikulkevaa tietä vahtien. 

Muuten oli kyllä aivan ihana lenkki! Vaikka lähdinkin tallille melko väsyneenä ja mieli maassa, ei niin hyvän päivän jälkeen, sai tuo ihana tamma taas jälleen kerran vireeni kohoamaan ja mieleni piristymään.  

Koko lauantai on vielä edessäpäin ja sunnuntaikin. Onpa ruhtinaallista. Piipin selkään aion kavuta jossain vaiheessa, koiriakin lenkittää mutta nyt saatan katsoa muutaman jakson emmerdalea katsomosta. 

Viikonloppuja!

Eve