Huomenta! Tämän postauksen aloittaa blogihistoriani tylsin otsikko ja allekirjoittaneet piposelfie...

me-myself-and I

Tämä viikonloppu alkoi, mistäs muualta kuin tallilta. Käytiin koirien kanssa hoitamassa loput aamutallit kun tallikaveri oli jo omat heppansa hoitanut. Samalla hoideltiin aamulenkkivelvoitteet:

Dalia 

Dumle ja Mona leikin pauloissa; pieni yrittää tosissaan!!

Torstaina saimme joukkoomme uuden asukkaan lv-ruuna Akselin, joten nyt on sitten talli täynnä harrasteratsuina toimiva lämminverisiä. Akseli tarhaa Piipin viereisessä tarhassa ja on muuttanut vastapäiseen karsinaan eikä Piipi oikein osaa sanoa tykkääkö vaiko eikö... Meneillään on jonkinasteinen rakastaa-ei rakasta pohdinta säestettynä vinkumisella ja nutipää-lookilla tarpeen vaatiessa. Liian lähelle ei saa tulla mutta sen verran on Piipin mielenrauha järkkynyt että tamma on huomattavasti normaalia rauhattomampi. Paskantaa käytävälle ja pyörii ees-taas, kyttää Akselin perään ja jopa hirnuu lenkillä; on siis kuin joku puolivilli, tämä minun rauhallinen ja hyvätapainen tammani!

Maastossa Piipi toimi ihan ok eilen vaikka takana olikin 3 päivän osteopaattilepo. Lentoon oli lähdössä alkulenkistä mutta siitä sitten rauhottui kyllä nopeasti kun en lähtenyt mukaan lentelemään. Käytiin Lemmenlaaksossa kiipeilemässä...

... ja rallittamassa, johon viimeksi mainittuun lasken sekalaisen määrän laukkaa, ravia,puunrunkojen ylityksiä ja pari maastoestettä. Paljain jaloin oltiin liikkeellä, hieman oli paikoittain kovaa maaperä mutta ihan hyvin tamma kulki. Läheisen autiotalon pellot ja siinä samalla peltotien, oli maanomistajajussi käynyt, pahus vieköön kyntämässä. Hieman näytti siltä että oli tieten tahtoen katkaissut pääsyn peltotien läpi kun kuitenkaan ei ollut koko tietä kyntänyt vaan pienen osuuden siitä. No, meitähän ei maajussit pidättele, joten läpi mentiin vaikka hieman "harkintaa" joutui tamma käyttämään ennen kuin uskaltautui tiukoista paikoista.Hienosti kuitenkin kokosi itsensä ja päästiin Lemmenlaaksoon perille. 

En oikein osaa ymmärtää näitä ihmisiä jotka ovat niin tarkkoja maaplänteistään. Olisiko ollut liikaa vaadittu jättää kiusanteko väliin ja meille ratsastajille väylä mistä kulkea...?

Piipi on saanut uuden, lilan loimen josta olen kovin iloinen. En nyt tällä kertaa halunnut ostaa mitään sinistä tai ruskeeta ja lilahan on meidän väri joten Puuilon ylähyllyltä löytynyt tarttui heti matkaan.

Hyviä viikonloppuja, palataan asiaan!!

Eve