Vihdoinkin jotain positiivista, eikä minuuttiakaan liian aikaisin. Sain yllättäen tekstiviestin liittyen sellaiseen tallivaihtoehtoon jonka tiimoilta olin ollut yhteydessä jonkin aikaa sitten. Kyseessä on siirtotalli, joka oli jo alustavasti varattu, mutta siitä tulikin yllättäen peruutus. Jo pelkkä ajatus siitä, että aukeni tallipaikka mahdollisuus, piristi kummasti päivääni. Soittelin tallinpitäjälle ja aina vaan alkoi kuullostaa lupaavammalta. Kävi ilmi, että siirtotallin lisäksi olisi myös tallin puolelta vapautumassa karsina. Eikä siinä kaikki, myös ratsutusapua ja valmennusta olisi tarjolla. Menin lauantaina käymään ja tykästyin kovasti paikkaan sekä ihmisiin. Kyseessä on 6-hevosen talli jossa omistajalla on 4 hevosta. Näin ollen siellä ei ravaa valtavasti porukkaa. Tallivuoroja tekemällä on mahdollista saada alennusta tallivuokraan, tiemaastojen lisäksi on tarjolla metsäpolkuja jotka lähtevät pihasta ja tallilla on erinomaisessa kunnossa oleva kenttä. Myös maneesi löytyy viereiseltä tontilta. Ainoaksi todelliseksi miinuspuoleksi jäi hieman liian pieni tarha, postimerkin kokoinen pläntti. Olen nyt kuitenkin valmis siitä tinkimään, sillä muut asiat ovat kohdallaan ja meillä on Piipin kanssa mahdollisuus vihdoinkin päästä hieman eteenpäin koulutuksellisesti. Hyvää se tekee itsellekin päästä "valvovan silmän alle" ja valmennukset on hyvää vaihtelua viikkorutiineihin. 

Nyt on kuitenkin niin, että talliin ei voi päästä ennen vuoden vaihdetta, joten pitäisi jaksaa olla vanhalla tallilla vielä yksi kokonainen kuukausi lisää. Ja se onkin sitten melkoisen paljon vaadittu kun tontilla asuva vanha kääkkä on täysin tuulella käyvä eikä koskaan voi tietää mitä sontaa seuraavaksi äijän taholta niskaansa saa. Toisaalta tietoisuus siitä että pois pääsy on luvassa, auttaa varmasti jaksamaan. Uudet hevoset on tulossa näillä näkymin marraskuun lopussa, kaiken kaikkiaan seitsemän uutta pollea kerta heitolla. Aikamoinen määrä ja omiaan aiheuttamaan mielenmyllerrystä Piipille. Eilen piti tulla jonkun porukan ylläpitohevonen mutta he peruivat viime tingassa. Toista tulijaa ei ole näkynyt, ei kuulunut, joten on ilmeisesti hänkin perunut tulonsa. Näin hyvin meillä informaatio tallilla pelaa. 

Piipin kanssa ollaan viikonloppuna maastoiltu paljain jaloin. Buutsit on nastoitettavana joten maastoilu rajoittuu Lemmenlaaksoon pehmeille hiekkakuopille ja kangasmaastoon. Sinne yritämme hipsiä tienreunoja pitkin ja ojia myöten kun sorat ottaa pahasti Piipuskaisen kavion pohjiin. 

Eilen hypittiin maastoesteitä ja laukkailtiin parit mäet. Piipillä oli myös bodausta ohjelmassa eli kiipeilyä hiekkakuopilla, ja sutjakkaastihan se sujui tälläkin kertaa meidän lihaskimpulta. 

Kirjoittaessani tätä postausta, olen juuri tehnyt päätöksen että otan sen tallipaikan vastaan vuoden vaihteessa. Ja varmistanutkin asian. Olen saanut luvan jäädä vielä kuukaudeksi tämän hetkiselle tallille joten asia on nyt tätä myöten selvä. Huh helpotus!!

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

Eve