Nyt ottaa kyllä koville! Tuntuu että totaalinen kaaos on päälläni. Mikään asia ei tunnu etenevän ja aika käy vähiin. Kuun vaihde lähenee, eikä minulla ole aavistustakaan siitä mihin hevoseni kuskaisin. Sopivaa tallipaikkaa ei tunnu löytyvän millään. Yhteydenotot joita olen saanut, ovat olleet aivan liian kaukaa. Minulla on siis hieman erilainen käsitys asiasta "lähellä Järvenpäätä".

Asunnon olen saanut mutta en saa aikaiseksi vuokrasopimuksen allekirjoittamista. En saa, koska sisimmässäni tiedän ettei minulla ole varaa tähän asuntoon, jos ylipäänsä mihinkään. Mistä repäisen tähän hätää ylimääräiset 600 euroa kuukaudessa kun niitä ei nytkään ole ollut saatavilla? Huonekaluja ja muuta tavaraa pitäisi kuvata ja myydä, kirpparivaatteet odottaa laatikoissa että saisin aikaiseksi varattua pöydän (mutta en saa kun se tarkoittaisi yhtä puhdetta lisää jo nyt kiireiseen aikatauluuni), Dumlen asioista pitäisi tehdä isoja päätöksiä ja Monalla taitaa olla silmätulehdus, niin ja  useampi koneellinen pyykkiä on kasaantunut silityspinoihin pitkin olohuonetta. Piipin buutsit joita olen käyttänyt vain noin 10 kertaa ovat varpailta lähes läpikuluneet eikä vielä edes kokonaan maksettu; ovat nyt matkalla nastoitettavaksi ja jännitän tuleeko niistä enää mitään. Sitten pitäisi päättää lunastanko satulan vai en (vuokra-aika loppuu pian) ja, ja, ja..... HELP!!

Jossain postauksessa peräänkuulutin seesteisempää jaksoa elämääni. Sitä ei nyt toiveistani huolimatta näytä tulevan. On oikeasti tosi rankkaa koko ajan pohtia, suunnitella ja  järjestää asioita enkä pistäisi pahaksi jos voisin edes yhden päivän ajan vaan OLLA! Pyjamapäivä, 4 leffaa putkeen, mässyjä... voi että kun kuullostaa ihanalta! Ruletti pyörii aamusta iltaan kiireisenä, hommat kasaantuu, laiminlyöntejä tulee ja tekemisen loppumaton virta tuntuu valtavan ahdistavalta. Ei auta tehdä listaa tekemättömistä, kun sitä ei vaan saa lyhenemään mitenkään. Päässä vilisee ajatuksia sellaista tahtia ettei se voi olla edes todellista.

Eilen tuntui suorastaan ylitsepääsemättömän vaikealta täyttää koirien vesikuppia kun ei olisi todellakaan jaksanut enää tehdä YHTÄÄN MITÄÄN!!! On jotain vialla, jos työpäivä tuntuu rauhoittavalta ja oma vapaa-aika kuormittaa näin kovasti. Olen ärtynyt, pahantuulinen ja pettynyt asioihin.

Missä onkaan se Toivo-niminen kirppu, missä/jossa on hyvä elää...

E

KIRPPU.jpg

"Toivossa on hyvä elää"