Silloin kun on unelma, joka on lähellä toteutua ja sitä kohti pyrkii täysillä, niin jossei se sitten toteudukaan, on tämän jäljiltä takki täysin tyhjänä. Se ei välttämättä tarkoita huonoa fiilistä mutta ihan heti ei viitsi eikä pysty lähteä miettimään jotain uutta keinoa pyrkiä tavoitteeseensa. Sitä tarvitsee aikaa kerätäkseen voimia ja saadakseen uutta energiaa aloittaakseen kaiken alusta. 

Jos panostaa johonkin täysillä ja on siinä niin sataprosenttisesti mukana on hetken aikaa vaikea orientoitua mihinkään muuhun. Näin kävi minulle. Unelmani toteutuminen olisi pitänyt sisällään muutoksia vähän joka elämän osa-alueella. Olin lähtenyt työstämään näitä asioita jo hyvinkin pitkälle, kunnes minusta riippumattomista syistä koko juttu meni puihin.

En ole kuitenkaan kovin syvästi pettynyt, sillä tällä asialla, kuten monella muullakin, on puolensa. Loppua kohti koko projekti alkoi näyttää aina vaan vaikeammalta kun muuttui varsinaiseksi soutamiseksi ja huopaamiseksi muiden kuin minun osalta. Rupesin itsekin jo pikku hiljaa henkisesti vetäytymään koko jutusta, kun tilanne tuntui muuttuvan päivittäin. Sitten sain tiedon että olen ulkona, joten nyt täytyy jatkaa jonkin aikaa tutulla tiellä ja miettiä ihan rauhassa mitä seuraavaksi.

Elämäni tällä hetkellä ei ole ollenkaan huonoa. Minulla on ihana hevonen jonka kanssa puuhailla, kaksi suloista koiraneitiä, parikymppinen poikani ja muutama muu ihminen joiden kanssa olen yhteyksissä. Asuntoni on viihtyisä ja sijaitsee minulle sopivalla alueella, kun on lähellä tallia ja hyvien lenkkimaastojen äärellä, Ainoa huono asia on surkea rahatilanne, mutta onneksi en ole ollenkaan kiinnostunut laukkaamaan baareissa tai kaikissa mahdollisissa kissanristiäisissä, joten sekään ei totaalisesti harmita. Tietty välillä olisi kiva jos kädestä suuhun eläminen ei olisi jatkuvaa, mutta se on niitä elämän faktoja kun huonotuloinen sosiaalialalla työskentelevä ihminen hankkii hevosen...

Nyt odottelen heinäkuun loppupuolella olevaa leikkausta ja hieman parempia kesäkelejä, vietän aikaa Piipin kanssa, ulkoilen kera Dalian ja Monan sekä otan vaan iisisti. Mihinkään ei ole kiire, mitään ei ole pakko tehdä arkipuhteiden lisäksi ja on kesä, joten eiköhän se tästä iloksi muutu. Sitä paitsi mulla on kova koiranpentukuume...

Hyvää ja unelmarikasta viikonloppua kaikille!
Eve