Taas tuli käytyä maaseudun rauhassa. Matka tuntuu aina vaan lyhyemmältä. Sen ajamiseen alkaa pikku hiljaa tottua. Kyllä olisi tehnyt mieli leikata nurtsia ja siistiä pihaa enemmänkin, mutta kun on rajoitteita leikkauksesta johtuen, piti tyytyä vaan "ihailemaan" lähes luonnontilassa rehottavaa pihaa.  Hieman siistin kuitenkin aluetta luumupensaiden ympäriltä. Samalla löysin kirsikkapuusta jo valmista satoa. Enpä ole ennen omasta puusta kirsikoita noukkinut. Melkoisen eksoottinen on puutarhan tarjonta Kolkontaipaleella; ei ole omenapuita tai muutakaan perinteistä vaan siis todellakin luumuja ja kirsikoita. Onneksi kuitenkin veljeni toi tuliaisiksi mustaherukkapensaan taimen joten jotain perisuomalaistakin on odotettavissa tulevina kesinä.

Tulttuani hörppäsin tulokahvit ja otin pienet  "tupluurit" lepotuolissa. Tästä näkymästä ei puutu kuin Piipi ja Nitro.

Olen yrittänyt levätä ja ottaa iisisti, toipilas kun olen, mutta jotain pientä olen kuitenkin puuhastellut. Vähän olen poraillut ja ruuvaillut, purkanut laatikoita ja järjestellyt.Sellaista kevyttä pientä askaretta.

. Pihattoa olen tuunaillut myös jonkin verran, ja löysinkin sinne autotallista ihan sopivan kokoisen paksun kumimaton.Se ratkaisi viemärinkansiprobleeman. Ei tarvitse ihan heti olla teettämässä mitään takorautaista kantta. Koirat ovat Rantasalemlla kuin kotonaan ja nauttivat tilasta sekä rauhasta omalla tavallaan. 

Kuonokas

Tilanne hallinnassa, Matias vahtii. 

Omalta pihalta noukitut kukat kyökin pöydällä.

HSH; piha hieman eri vinkkelistä

Nyt olen taas Etelässä ja kohta on lähtö hammaslääkäriin. Toivottavasti turpavärkki ei ole ihan puuduksissa kun menen illalla siskon synttärikesteille...

Eve