Sunnuntaita! Minulle, joka ei ole töissä, ei viikonlopulla ole suurempaa merkitystä, mutta muistan kyllä hyvin, kuinka paljon perjantaista iloitsin, silloin kun olin sorvin ääressä. Ainakin täällä Etelä-Savossa alkoi perjantaina syksy kelistä päätellen. Kauhea puhuri puhalsi aamusta asti vaikka muuten oli kyllä lämmintä. Vettäkin on tullut ja ukkonen on jyrähdellyt pariin otteeseen. 

Heräsin perjantai aamuna jo kuuden maissa, ruokin heposet, lykkäsin heinää eteen ja lähdin koirien kanssa lähipellolle pikku ulkoilulle. Aamurutiinit meni uusiksi, sillä olin päättänyt lähteä Piipin kanssa varhaiseen maastoon. Hepat rouskutteli heiniään tyytyväisenä, koirat sai nappulansa ja minä kahvini. Sitten vaan talliin ja Piipiä varustamaan. Meillä oli oikein kiva maastolenkki. Kävimme pururadalla ja ravailimme jonkin verran. Ratsu oli reipas kuten yleensä ja vettäkään ei tullut ollenkaan. 

Tuulen ansiosta ei hirvikärpäsiäkään näkynyt ja se oli plussaa. Sen sijaan eilen kun olimme Nipan kanssa maastossa, oli mokomia ällötyksiä liikenteessä pilvin pimein. Nipanderin tuuria. 

Innostuin torstaina illan suussa tunnelmoimaan kynttilöiden kanssa. Samalla kun laitoin uuniin päälle, syttyttelin kynttilöitä ja nautin ihanasta tunnelmasta. 

Tuossa taannoin tuli syötyä ihan vaan muutama Lidlin creme brülee (olin siis koukussa niihin) ja kipot säästin, sillä ajattelin että olisi kiva laittaa niihin tuikkukynttilät ja sitten sirotella kippoja sinne tänne. Ylemmässä kuvassa esittäytyykin osa edellä mainituista kipoista ja sisustuselementiksi seinälle päässyt leipälapio.

Innostuin myös järjestelemään kaoottista halko-osastoa leivinuunin kupeessa, ja tarpeettomana varastossa ollut koirien ruoka-astia pääsi hyötykäyttöön.

Nyt ei tarvitse ostaa 60€ maksavaa sisustuskaupasta löytämääni design-halkokoria! Säästin siis rahaa kolmen hevosten yrttikivennäispussin verran.

Äitini tuli perjantaina kylään ja toi muassaan kolme loimea Puuilosta, loimitelineet ja taittuvat satulatelineet. Nipalle tuli kaksi loimea, nylon vuorella ja fleecellä ja Piipille nylonvuorinen sadeloimi. Loimitelineet kiinnitin hetimmiten talliin kummallekin oman,

ja taittuvat satulatelineet löysivät paikkansa saunasta, uskokaa tai älkää. Syy tähän on se, ettei tallissa ole valjashuonetta josta johtuen satulat ym. varusteet joudun talven ajan säilyttämään sisätiloissa. Koska en juuri saunaa käytä, olen päättänyt tehdä siitä varuste ja varastotilan. Sinne tulee hevostavaroista satulat, täyteen hoitovälineitä ja tarvikkeita pakatut harjakassit sekä suojat. 

Lauantaina oli Monan synttärit. Kuopus on nyt 5 vee. Mitään suurempia seremonioita ei ollut, mutta toki sankarille laulettiin viisi kertaa synttärilaulu joka tarjoiltiin kera makupalojen.

Kyllä oli Dalialla kestämistä kun makupalat meni sivu suun! Makupalojen ja laulujen lisäksi heittelin Monalle tennispalloa läheisellä pellolla; se oli myös synttärilahja. Minulla kun ei ole juuri tapana heitellä palloja tai keppejä, sillä Monan tapaiset pallohullut koirat vaan kiihtyy ja menee turhaan ylikierroksille moisesta touhusta. 

Nipsun kanssa kävimme lauantaina maastossa. Loppulenkistä hioimme laukannostoja sillä ukko juoksi pari kertaa alta pois ja kiihdytteli vaan ravia. Kyllähän ne nostot sitten sujui kun kumpikin keskittyi kunnolla, niin kuski kuin ratsukin. 

Nyt onkin sunnuntai ja kunhan tästä jaksan lähteä liikkeelle, olisi Piipin vuoro lenkkeillä. Saatan myös käväistä Nipsun kanssa pellolla vähän ravailemassa, miksei laukallakin...

Aurinko on paistanut aamusta alkaen, ja koska leipä on ihan lopuillaan, mietin jospa ajaisinkin koirien kanssa Rantasalmelle ja kävisin kauppareissun yhteydessä ihanassa rantapuistossa käppäilemässä. Mutta se, kuten kaikki muukin, on kyllä vielä suunnitelman asteella. Parasta on se, kun voi tehdä tai olla tekemättä, fiiliksen mukaan. Se on mielestäni vapaapäivän tunnusmerkki että on vapaa tekemään mitä huvittaa ja milloin huvittaa. Kuten ammoisina aikoina sanoin: "Kiireetöntä puuhastelua ilman aikatauluja".

Rentouttavaa Sunnuntaita kaikille,
Eve