Syksy on tullut!

WP_20151020_006.jpg

Esittäytyen tässä siinä edustavammassa kuosissaan. Nyt sitten viime päivät on ollut melko sateista ja harmaata, kauniit keltaiset lehdet ovat irronneet puista, ja hevosilla on ollut sadetakit niskassa. Myrskytuulinen sää ei houkuttele maastolenkille, onneksi on sentään hieman iltaa kohden tyyntynyt. 

Olen koko viikon täällä linkuttanut kipeän jalkani kanssa. Taidan olla resistentti buranalle ja panadolille, jotka eivät enää tunnu tehoavan ollenkaan. Voitte vaan kuvitella miten kiva on hoitaa talliaskareita, kun kolottaa jatkuvasti ja joka askel on kivulias.

Jalkani

WP_20151021_001.jpg

Tuntuu siltä, että kipu on jopa pahentunut viikon loppua kohden. Koirien kanssa lenkkeily on lähes mahdotonta mutta jonkin verran jaksan sentään perässä linkuttaa. Onneksi mulla on maailman kilteimmät ja sopeutuvaisimmat koiruudet. Ei tästä mitään muuten tulisi. Ihme ja kumma, vaikka ahteri ja lantio ja lonkkakin on tosi kipeät, on paras ja kivuttomin paikka hevosen selässä. Kun istun satulassa, en tunne juuri minkäänlaista kipua. Selästä alastulo on sen sijaan tosi haastavaa; joudun parkkkeeraamaan hepan aivan talousjakkaran viereen ja toivomaan että pysyy paikallaan, kun rymyän alas omintakeisella tyylilä. 

WP_20151023_006.jpgWP_20151023_008.jpg

Olin vapaiden jälkeen saikulla kaksi päivää ja menin torstaina työmaalle, vain saadakseni kuulla että viimeisetkin asiakkaat lähtevät lomille tunnin sisällä. Kun tähän lisää sen, että pari päivää aiemmin kaksi listalla ollutta yövuoroa peruttiin, alkoi lievästi sanottuna ärsyttämään. Yövuorojen tilalle korvaavaksi päiväksi laitettu perjantain aamuvuoro peruuntui siis sekin. En ole ihan varma, onko täysin laillista ja työehtosopimuksen mukaista, peruutella ihmisten listavuoroja. Siinä sitä rompsahti palkattomien sairaspäivien päälle lähes 30 tunnin lisämiinukset korvattavaksi. Tämä tietää sitä, että tuleviin viikkoihin pitää tunkea vuoroja jonnekin väliin että saa tunnit kiinni. Tietää ylitäysiä työviikkoja ja väsynyttä työntekijää...Tästä täytyy kyllä keskustella pomon kanssa. Jonkinlaista vastaantuloa odotan, vaikka joustavia tässä yritetäänkin olla. Pitäisi kuitenkin toteutua puolin ja toisin tuo joustaminen. 

Mikäs täällä kotona olisi ollessa jos nämä vapaat ei vähentäisi työtunteja. Aikaa menee askareisiin normaalia enemmän kun olen rampa ja puolet hitaampi. On tosi ärsyttävää, kun paljon hommia jää tekemättä. En ole mm. saanut tarhaa siivottua yli viikkoon enkä viitsi edes kuvitella mikä määrä paskaa siellä odottaa noukkijaansa,..

Hepoille kuuluu varmaankin, jos heiltä kysyisi, "same old, same old". Siellä nuo tarhassa viettää aikaansa ja välillä käydään maastoilemassa. 

IMG_3873%5B1%5D.jpgIMG_3872%5B1%5D.jpg

Näin lähekkäin meidän pariskunta viihtyy kun näpertävät ja nyhtävät maasta jotain mutta sitten kun ollaan heinäastioilla tarhan yläosassa niin auta armias mitä komentoa Nti Lohikäärme pitää. Siinä saa Nipanderi vaihtaa astiaa useaan otteeseen ja turha on tulla liian lähelle- Tänä aamuna kuitenkin jostain syystä Piipi oli hetken aikaa armelias...

WP_20151024_002.jpg

Ihana oli taas päästä vähän kirjoittelemaan. Kaipaan aina blogin ääreen; siitä on tullut mulle rakas juttu vuosien varrella. Loppukevennyksenä pari kuvaa meidän ihanasta Monsterista, joka on aina niin puuhakas ja iloinen!

IMG_3875%5B1%5D.jpgIMG_3878%5B1%5D.jpgIMG_3877%5B1%5D.jpg

Viikonloppuja!

Eve