Oi mikä kurja blogilaiskuri olenkaan ollut. Mieli on tehnyt kyllä kirjoittaa mutta kai sitä on sitten ollut niin kiire ettei ole vaan ollut aikaa. Päivät vilistää ohi kun tekemistä on paljon ja töissäkin pitää käydä. 

Minä vietin synttäreitä helmikuun 11. päivä. Täytin oikein pyöreitä vuosia.

kukat.jpg

Meillä Rantasalmella oli rennon letkeät synttärijuhlat perheporukassa. Ei mitään turhaa pingottamista vaan mukavaa yhdessäoloa. Paikalla oli samat vieraat kuin jouluna eli perheeni "kaukaisesta" Etelä-Suomesta. Olen nykyään tosi huono lähtemään mihinkään tai laittautumaan, joten tällainen kotipiirissä tapahtuva juhlinta on minulle oikein omiaan.

Varsinainen synttäripäivä 11.2, alkoi kiireisissä ja ei niin iloisissa tunnelmissa, kun aamutallista löytyi ummetuksesta kärsivä potilas.

kipee.jpg

Tämä oli nyt toinen kerta koppihoidon aikana kun Piipillä on ähky, ja jouduinkin taas kutsumaan eläinlääkärin paikalle. Vaikka pahempiakin ähkyjä on tullut nähtyä kuin nämä Piipin viimeiset kaksi, niin heti sitä huomaa kyllä ettei kaikki ole kunnossa, kun ruoka ei kiinnosta ja harjaaminenkaan ei aiheuta luimimisreaktiota, mitä terveenä ollessaan kyllä tapahtuu. Rektaalitutkimukset ja letkutukset tehtiin ja Piipi oli lähes heti valmis taas käymään sapuskoiden kimppuun. Iltaan asti kyllä säännöstelin heiniä ja vasta yöksi sai koko verkollisen karsinaan.

Kun ähky oli ohi ja hevosen olo tasaantunut, lähdin asioille Savonlinnaan. Ensimmäiseksi suuntasin pihville Savonlinnan ABC.lle. Pihvin ja salaatit syötyäni ajelin perille kaupunkiin. Siellä minua odotti paketti cittarin pakettiautomaatilla, koirille piti ostaa kuivamuonaa ja sitten kävin alkosta hakemassa pullon kuohuvaa sekä parista kaupasta tervetuliaistarjoiluja varten tarvikkeita. Ihan kiva reissu oli!

Piipin odotellessa aamulla lääkäriä, oli tuttu samaan aikaan korjaamassa heppa-autoa, joten sekin remontti saatiin vihdoinkin nytkähtämään käyntiin. Renkaat jäi vielä laittamatta ja liukuoveen pitää hitsata jonkinmoinen kahvaviritelmä mutta kaasujouset laitettiin lastaussiltaan ja uusi akku vaihdettiin. Kohta taitaa Piipimopiili olla vihdoinkin ajokunnossa!

Illansuussa lähdin koirien kanssa lenkille Rantasalmelle ja lenkin varrella tutustuin ihanaa aussie urosta taluttavaan naiseen, joka oli kahdeksan vuotta sitten muuttanut Sipoosta miehen perässä Rantasalmelle. Oli kiva jutella ihmisen kanssa joka on tullut suurin piirtein samoilta seuduilta kuin itse. Tunsin kyllä kieltämättä yhteenkuuluvaisuutta. Vaihdoimme puhelinnumerot ja oli puhetta että mennään joskus yhdessä koiralenkille. Kun vielä loppuun lisää sen, että sain äitini kautta terveisiä tutulta, jota en ole nähnyt varmaankaan yli 15 vuoteen niin oli kyllä aikamoisen kiva päivä minulla kaiken kaikkiaan. Siitäkin huolimatta että Piipi ähkyili aamulla.

Seuraavana päivänä saapuivat sitten vieraat Etelästä kera ruokien. Olimme nimittäin sopineet että he tuovat mukanaan tarjoilut. Kieltämättä ihan hyvä idea, sillä miksi toisaalta päivänsankarin pitäisi aina hikipäissään kokata ja valmistaa kaikki. Itse olen omalta osaltani valmis talkoisiin sitten jos/kun joku perheenjäsen haluaa samanlaisen "treatin" omalle synttäripäivälleen.

Minulla oli siis sitä kuohuvaa tarjolla ja pientä suolaista "snackiä" sekä macarons-leivoksia. Veljeni olin tehnyt "tilauksesta" ihanaa uuniankkaa juurespedillä ja leipurikondittori koulutuksen omaava siskoni valmistanut kakun.

kakku.jpg

Siinä sitä syötiin ja juteltiin niitä näitä ja käytiin myös Piipiä tervehtimässä tallissa. Piipi patsasteli tyytyväisenä huomion keskipisteenä ja sai myös vähän herkkuja. Sisko räpsi muutaman kuvan meistä, mikä oli hyvin sopivaa siitäkin syystä, että 14.2 tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä kun tapasin Piipin ekan kerran. 

me1.jpgme.jpgme2.jpg

Akkojen sivuprofiilit

pe.jpg

Toki koiratkin olivat synttärimenossa mukana. Aina niin ihanat Dalia ja Mona, joiden sopeutuvaisuutta lähes kaikkeen en voi kyllin ylistää. Heille kelpaa, vaikkei hoito ja lenkitys aina olekaan ihan parhaasta päästä. Äidin rakkaat murut!

kokotti.jpgbuster.jpgbuster2.jpgmekolme.jpg

Nyt on siis taas vanhennuttu vuodella, valitettavasti. Olen mielestäni kyllä jo ihan tarpeeksi vanha ja viisas, joten en olekaan vuosia enää aikoihin laskenut. 25-vuotiaana lopetin laskemasta... On se vaan niin kiva kun rakkaat ihmiset jaksavat käydä minua täällä Kolkontaipaleen perukoilla silloin tällöin tervehtimässä, kun on niin vaikea itse lähteä mihinkään. Eikä mikään synttäri tunnu miltään, jos ei ole ihmisiä joiden kanssa yhdessä juhlia. Kun talo on ollut täynnä vieraita, tulee heidän lähdettyään aina hetkeksi hieman haikea olo. Onneksi on kuitenkin rakkaat koirat Dalia ja Mona sekä hobunen nimeltä Piipi, joiden kanssa päivät sujuu sukkelaan ja arki tuntuu juhlalta. Ja kohta on sitten vielä tällainenkin kaveri arkea sulostuttamassa...

m%C3%B6rk%C3%B6.jpgm%C3%B6rk%C3%B62.jpg

Perheemme saa huomenna, tai oikeammin tänään, kissajäsenen. Mielenkiinnolla odotan miten koirat sopeutuvat uuteen perheenjäseneen ja miten hän, tämä Mörkö-kolli, ryhtyy meillä viihtymään. Kissanvessa, hiekat, ruokakupit ja sapuskat on hankittu sekä kissa Monsterille (Mona) ihan varuiksi kuonokoppa ettei tule vahinkoja alussa. Uunin pankolta on raivattu tilaa ja sinne on laitettu Ludde-talja Mörköä varten.Tervetuloa Mörkö, täällä odotellaan!

Hasta la vista, kuulemisiin!
Eve