Jippijaijei! Piipin murtuma on lähtenyt paranemaan eikä nivelrikkokaan ole mennyt huonompaan suuntaan. Meillä oli omalla tallilla kuvaussessio viikko sitten kun Hyvinkään hevossairaalasta tuli lääkäri kannettavan rtg-laitteen kanssa. Paikalla oli myös kengittäjä, joten kuvaussessio sujui huomattavasti paremmin kuin viimeksi. Rengaskenkä oli irronnut pari päivää sitten laitsalle mutta onneksi löytynyt sieltä tallikaverin toimesta.

Kuvat otettiin kaikista tarvittavista kulmista ja sitten Piipi kengitettiin. Kyllä oli kertakaikkiaan mahtava kuulla että parempaan suuntaan ollaan menossa. Tuli jopa ravilupa kunhan muistetaan ravailla hyvällä pohjalla. Pakko on tässä yhteydessä myöntää että on me hieman jo ravailtu ilman lupiakin. Ihan vaan pikkuisen...

Kuntoutuva Mussukka

Käytiin sitten kuvausta seuraavana torstaina seitsemän kilometrin maastolenkki ja kivaa oli! Ainoastaan sankoin joukoin kimppuumme hyökänneet hirvikärpäset yrittivät pilata hyvät fiilikset. Kaivoin Piipin hännästä ainakin kuusi hirvikärpästä lenkin jälkeen ja kyllä niitä yksi oli omassakin tukassa. Kerrassaan yököttäviä öttiäisiä sanon minä!

Lenkin päälle syödään aina vihreetä

Radalla otettiin ravitreenit tällä viikolla ja oikein mallikkaasti ne sujuivatkin. Kerran kaarteessa iski ihan sekunnin sadasosaksi ratsureimalle menohalut mutta heti antoi kiinni. Sellaista ravia kulki mitä pyydettiin. Kipeässä jalassa ei ollut nähtävissä mitään reagointia ravailun jälkeen. Hieno homma! Täytyy kuitenkin edetä maltilla että hyvin alkanut kuntoutuminen etenee vastakin. Nyt olisi naapuripelto sängellä ja sinne kieltämättä tekisi mieli mennä. Sitä kautta pääsisi myös hiekkamontuille... On ihanaa kun saa taas ainakin välillä ratsia. Piipin selkä on mulle niin kotoisa ja tuttu paikka.

Olemme laajentaneet keskitarhaa pienellä pusikkoalueella. Siellä on heppojen kiva olla ja tutkia paikkoja. Kaikkea mielenkiintoista löytyy. Ainoa huono puoli on lukuisat kivet ja kannot. Sinne se oli rengaskenkä pudonnut viimeksikin.

Koiruudet kulkevat mukana tallilla lähes aina. Paavokin ottaa hitaasti mutta varmasti edistysaskeleita tallikoiran urallaan. On se vaan niin ihanaa että koirat voivat olla mukana. Ei tartte jättää niitä pitkän työpäivän jälkeen yksi kotiin.

Sopulit

Kanttuvei sopulit

Omassa elämässä on tapahtunut sellaista että olen ryhtynyt nettideittailemaan. Taitaa olla aikamoista ajanhukkaa mutta toisaalta on se ollut ihan mielenkiintoistakin. Välillä on ihan kiva heittää läppää verkossa. Uskomattomia ehdotuksia satelee laidasta laitaan ja tarkkana saa olla, mutta eihän kaikkeen tarvitse lähteä mukaan. Onpahan tuokin tullut nyt kokeiltua.

Palaillaan taas asiaan!
Eve