Täällä ollaan, uudessa, väliaikaisessa kodissa tavaravuorien keskellä. Eilen oli muuttopäivä ja ainakin ak on aivan tööt väsynyt. Päivä oli pitkä ja raskas eikä tilannetta parantanut "kiukutteleva" muuttoauto... Joka paikkaa kolottaa ja tekisi mieli vaan nukkua, mutta järjesteltävää on vaikka kuinka paljon.

Koirat ovat pärjäilleet ihan ok. Ihmeissään olivat kun eilen koti tyhjeni tavara tavaralta ja sitten lopulta pääsivät itsekin matkaan. Dumle ottaa lungisti ja samoin Mona. Daliaa sen sijaan kummastuttaa tilanne jonkin verran ja tuo itseään kovasti tykö. Onneksi sentään sai tarpeensa aamulla tehtyä joten pidätteli vaan eilisen illan... Aamulla oli Dalia tyytyväinen ja onnellinen kun omaan asuntoonsa muuttanut poikani tuli käymään; sai laumansa kasaan, edes hetkeksi. Aamulenkki oli Dumlelle varsinainen koetus kun ihmisiä ilman koiria ja koirien kanssa tuli vastaan. Suurin piirtein jonkun viidennen vastaantulijan kohdalla ei enää viitsinyt reagoida tai kytätä vaan jolkotti eteenpäin rauhallisesti. Liika on aina liikaa tuumi Miskapoika ja antoi olla.   

Nyt yritän kaikkeni että saisin raahattua rasittuneen ruhoni kahvinkeittoon. Ilman sumppia simahdan ihan just...