VALMIINA LÄHTÖÖN Matka alkakoon! Porukka valmiina lähtöön Kouvolassa omalla parkkipaikalla lauantai aamuna

MATKATAVARAT Etupenkki oli pullollaan kaikenlaista matkasälää, tarpeellista enimmäkseen

DALIA MESTOILLA Daltton parka seisoi koko matkan Anttolaan asti tässä etupenkkien välissä, läähättäen, kuolaten ja täristen.

ON THE ROAD AGAIN... Vähän tiekuvaa; pidin kyllä ratista kiinni koko ajan

PERILLÄ Toinen mökeistä, nk. ylätalo jossa ennen vanhaan isovanhempani aina majailivat. Me asuimme aina saunamökissä.

MÖKKIYMPÄRISTÖÖN TUTUSTUMASSA

TURVASSA... Daltton pelästyi Ainon hyökkäystä ja pomppasi pöydälle olemaan.

"HEITÄ JO!" Mona sai paljon kavereita heittämään keppejä ja näitä keppejähän mökkimaastossa piisaa...

VARMUUDEN VUOKSI Laitettiin aluksi kuonokoppa päälle ettei herra koira naukkaise Aino paneelia mutta herra koirapa käyttäytyikin megamallikkaasti ja kuonokoppa oli aivan tarpeeton! Hieno mies!!

KAISLIKOSSA SUHISEE...HERRA KOIRA!!

ISO JA PIENI

THE WATER ENTHUSIASTS

THE REAL SWIMMER...

TYYLIKÄS PANEELI

SKARPPINA, TUTKA PYSTYSSÄ... Odottaa keppiä lentäväksi.

KAISLIKON MAISTELIJA Dalia katsoi parhaimmaksi tyytyä maistelemaan rantakasvillisuutta

MUN PERHE <3

MUN MISKA, niin suloinen!!

MUN TYTÖT

MATKALLA LÄHTEELLE Sisko K ja veli M lähti soutaen veden hakuun. Mökkitraditio!

THE TATTI... Velipoika M löysi MIELETTÖMÄSTI kanttarellejä mutta myös tämän komean tatin. Kanttarelleista pääsimme heti nauttimaan. Yummy!! Voissa paistetut kanttarellit, ah ihanuutta!!

TRADITIONAL ENGLISH TEA Synttärisankari oli suunnitellut ihanan, perinteisen englantilaisen afternoon tean meille mutta nautimme sen kyllä melkoisen paljon myöhemmin. Kello taisi olla kymmenen yhdentoista tietämillä illalla kun meillä oli "afternoon" Uunituoreita skonsseja kera kermavaahdon ja hillon, cucumber sandwiches, shortbread cookies, herkkukakku ja tietysti sitä teetä. Mmmmm! Vaihdoimme grillauksen ja afternoon tean paikkaa eli päivällä grillattiin ja illalla otettiin enkku teet. Ja mikä ettei!!

GO, TERO, GO!!! Ohjelmassa oli keihäsfinaalin katsomista. Tero oli kova luu, olis ansainnut voiton.

FAREWELL!! Sunnuntaina iltapäivällä lähdimme kotia kohti.

Kiitos meidän perheporukalle kivasta ja antoisasta viikonlopusta. Oli tosi kiva viettää aikaa yhdessä! Se kun on melkoisen harvinaista! Ja kiitos rakas emäntä K joka oli nähnyt extrapaljon vaivaa järjestelyissä. Koirillakin oli superkivaa kun saivat peuhata! Kiitos myös lähtöhetken keskustelusta, kaikille.

Takaisin ajellessa pysähdyimme läheisen maatalon pihaan, jossa juttelin hetken lapsuuden ystäväni ja lapsuuden kesän "kakkosäitini" kanssa. Ihailtiin juttelun lomassa heidän 31-vuotiasta Rosita ponia, joka on huippuvireessä ikäisekseen sekä Eemeli-suokkia ja issikkaneitoa jonka nimeä en nyt muista...

Pikkutyttönä jo olimme sellaisia hevostyttöjä, yhdessä haaveilimme ja suunnittelimme kaikkea heppoihin liittyvää. Nyt ovat vuodet vierineet ja me olemme aikuisia, äitejä ja hevosenomistajiakin. Tässä sitä taas oikein tajusi miten aika todellakin kuluu. Mutta juttu luisti hyvin, vaikka viimeksi olemme nähneet herra ties milloin. Pitäisi ehdottomasti tavata useammin, ajan kanssa ja pitää yhteyttä.  Niin monta vuotta toisen elämästä on mennyt sivu suun mutta niin se vaan tuppaa olemaan että tiet vie välillä eri suuntiin ilman mitään sen kummallisempaa syytä!

Täällä on nyt väsynyttä sakkia meidän taloudessa. Mökkeilijät vetää sikeitä ja kerää voimia!

Hyvää alkavaa viikkoa itse kullekin!

Eve <3