001-normal.jpg

Uskottava se on, syksy on nyt tullut! Vettä satoi ensimmäistä kertaa sen verran että sadeloimi meni Stradin päälle keskiviikkona aamulla. Lämpimästä säästä huolimatta päätin ottaa vuorettoman sadeloimen käyttöön kun vettä tuli ihan kiitettävästi. Lisäksi odotettavissa oli satulan sovitusta ja ajattelin ettei ole kiva jos heppa on mutainen ja märkä.

Niin, satula.com penkki tosiaan tuli eilen poikani tuomana. Tämä satula on vanha tuttavuus Kouvolan ajoilta kun taisin peräti kaksi kertaa sitä koekäyttää joskus elokuussa. Aamulla hankin Stradille puuilosta miehekkään fuchsian värisen harmaalla kantatun satulahuovan. Stradi on onneksi sen verran äijä että kestää sen kyllä...Satula on edelleen ihan hyvä mutta en ole täysin vakuuttunut onko kuitenkaan ihan napakymppi. Säkä- ja selkärangan tilaa on kivasti ja vaikka kuski kyydissä niin silti meni ohut raippa alta läpi. Lavat pääsee liikkumaan suhteellisen vapaasti mutta jotain siinä kuitenkin jää puuttumaan enkä valitettavasti osaa määritellä mitä.

Oltiin kumpikin vähän ihmeissämme penkistä, niin hevonen kuin allekirjoittanutkin. Vyöllä (= ilman satulaa) on menty yli kuukausi ja siinä kun on yhtäkkiä välissä jotain niin eron kyllä huomaa. Satulaa kuitenkin tarvitaan sitten kun mennään jotain muuta kuin kävelyä. Ainakin alussa.

Mentiin tien kautta montuille ja siellä kiipeiltiin jonkin verran. Stradi pääsi jo kävelyllä ylös sellaisen mäen jonka loppuvaiheissa on joutunut aiemmin turvautumaan raviin. Huumaavan hienot, värikylläiset maisemat oli ihailtavana ja koska oli melko tuulista ja arkipäivä, ei lemmenlaaksossa liikkunut meidän lisäksi kuin pari ihmistä. Kovasti teki mieli ravailla mutta pidättäydyin vielä käynnissä. Heppa oli rento ja tyytyväisen oloinen lenkin jälkeen ja muutenkin hyväntuulinen ja seurallinen. Illalla tehtiin porkkanavenytyksiä ja nekin sujuu jo melko mallikkaasti Vaarilta. Tuntuu oikein odottavan venyttelyjä illalla. Oli muuten ekstrasöpön näköinen kun puuronsa syötyään oli turpavärkki aivan pellavaisessa. Varsinainen rähmäturpa! Pakkohan se oli putsata ettei kaverit naura...

Kello on nyt 2.30. Nuhkahdin tallilta tultuani telkun ääreen ja heräsin juuri. Sanomattakin selvää on että aikataulut on ihan kuralla, once again. Kohta pitää jo heräillä aamutalliin...

Eve <3