LEIKITÄÄN SISKO!!

Mona: TÄÄL ON JOTAIN KIVAA! 

Dalia: AI MITÄ SITTEN?

Mona: NO TUU KATTOMAAN ITE!!

Dalia: NO NIINPÄS ONKIN:  KEPPI!

JIIIIIHAAA!!

NYT EN VIITSI ENÄÄ LEIKKIÄ! SIINÄ TEILLE... Lällällää!!!

Otin tänään kameran mukaan päiväulkoilulle kun ei ihan kaatamalla satanut. Toimintakuvia näpsin aikamoisen vaihtelevalla menestyksellä. Tytöt  puuhastelivat koko ajan ja tekivät kuvaamisesta himpun verran haastavampaa... 

DUMLEMISKA

ISO D JA PIKKU D

Kyllä se Dumlekin aina välillä leikkii.

MATIAS VAUHTI PÄÄLLÄ VARIS JAHDISSA

<3

...JA LOPULTA, RAUHALLISUUDEN PERIKUVANA

PRINSESSA DALIA <3

Mamman muru, on se vaan niin kaunis mutta ennen kaikkea ihana!!!

******************************************

Kello lähenee puoltayötä ja tässä nyt tällainen kuvapläjäys koirien ystäville torstailta.Läppärini sanoi sopimuksensa irti ja olen ollut ilman konetta pari-kolme päivää. Tänään tuli mitta täyteen äitini etanan nopeudella toimivalle pöytäkoneelle jonka pelkkä aukaiseminen kestää ikuisuutta pidemmän ajan ja ajoinkin Tammiston Hobby halliin. Mukaan tarttui valkoinen HP jota tässä nyt totuttelen monen acer vuoden jälkeen käyttämään. Muutama tosi hyvä kuva (joo, oli niitäkin) ei suostu millään kääntymään oikein päin ja vaikka näyttäisi kuvakirjastossa olevan ihan niinkuin pitääkin niin sitten kun siirtää vuodatukseen, onkin aivan ylösalaisin. Tähän ongelmaan paneudun huomenna, kuten myös MILJOONAAN postausaiheeseen joita päässäni pyörii. 

KUULUMISIA

Olen saanut töitä ja aloitan tammikuussa. Kieltämättä olisi hieman houkutellut pieni sapattivapaa kun rahahanatkin ( vau mikä sanahirviö...) olisivat juuri 3 kk:n karenssin jälkeen auenneet, mutta täytyy ehdottomasti olla tyytyväinen kun onnistuin saamaan vakituisen työpaikan Helsingin kaupungilta ja vielä ihan mielenkiintoisten työtehtävien parista. 

Stradin kanssa ollaan käymistilassa kun en saa omistajaan minkäänlaista yhteyttä. Jos siis nyt luet tätä niin ole kiltti ja soita!! Asia ei miksikään muutu eikä mihinkään häviä joten tartupa luuriin. Nyt ei voida kaverin kanssa taas kuin vaan kävellä ja mulla on motivaatio hevosen liikuttamiseen totaalisen hukassa kun tämä touhu ei enää johda mihinkään vaan loppu häämöttää. Mieluiten oikeastaan hyvästelisin rakkaan ruunapojan ennemmin kuin myöhemmin; mitä sitä enää lykkäämään. Stradi seisoi 3 päivää sen jälkeen kuin ontui ja nyt olen kahtena päivänä kävelyttänyt selästä käsin. Tallivuoroja mulla on neljä viikossa, yleensä kolme aamua ja yksi ilta ja sitten tietty perus paskanmättö yms. huoltotoimenpiteet päivittäin. Tallilla siis tulee luuhattua ihan kiitettävästi, ratsasti tai ei. 

Stradille olen antanut jonkin verran esikuivattua kuivan heinän sekaan ja hyvin heppa tuntuu sitä tuollaisia pienempiä määriä sietävän. Muutoin menee pari litraa mysliä päivässä, pellavapuuroa, kivennäiset ja biotiinia. Ja tietty porkkanoita. On se vaan jännä miten, kuin taikaiskusta, ihan kuin olisi pohja koko hevostouhulta pudonnut pois viime lauantaina kun tajusin että tässä se nyt oli. Asia vielä vahvistui kun puhuin eläinlääkärin kanssa. Ei voi suunnitella mitään eikä edetä mihinkään kun tulevaisuutta ei ole. 

Stradi on kuitenkin ollut aivan mahtava tuttavuus enkä ollenkaan harmittele kaikkea vaivaa ja rahanmenoa mitä herrasta on ollut. Enkä myöskään ollenkaan kadu että Vaari tarttui Kouvolasta mukaan. Harmi vaan että on noin rikki; olisin niin mielelläni jakanut vielä muutaman vuoden tämän ison kultakimpaleen kanssa. 

Tulossa postauksia, mm. reklamoinnista jota olen viime aikoina harrastanut melkoisen ahkerasti. 

Loppukevennys: Tällaiset ihanuudet rakas äitini kutoi minulle parissa päivässä:

Nyt on tilauksessa lilat ja pinkit...

Öitä!

Eve<3