Kaikki päättyy aikanaan, niin tämäkin lupaavasti alkanut kavioliitto. Suunnitelmia oli paljon ja toiveita tulevaisuuden suhteen. Niistä ei kuitenkaan tullut mitään. Minä, toivoton suupaltti ja hölöttäjä, en nyt oikein tunnu löytävän sanoja. Se mitä lopulta tapahtui, oli minulle shokki ja olisin niin toivonut jotakin muuta. 

Joskus on kovin vaikea ymmärtää ihmisten motiiveja ratkaisuilleen. Tuntuu myös siltä että asiat saavat aivan erilaisia merkityksiä ja sisältöjä riippuen siitä kuka tulkitsee. Siksi onkin niin kauhean vaikea ymmärtää toisten tapaa toimia, määritellä itseään tai selitellä tekemisiään kun ne itselle näyttäytyy täysin eri tavalla. 

Eläimistä ajattelen kuitenkin sillä tapaa että koska olemme vastuussa heidän hyvinvoinnistaan niin velvollisuutemme on siitä todellakin huolehtia. Joskus on tehtävä ratkaisuja vaikkeivät aina niin mukavia olisikaan. 

Nyt sitten vaan toivon että tällä ihanalla hevosella on hyvä olla, kaikesta huolimatta.  En edelleenkään ymmärrä miten näin lyhyessä ajassa voi jostain hevosesta tulla niin merkittävä ja tärkeä. Toivon kovasti että Stradilla oli hyvä mun luona. Ainakin hän sai erittäin täysipainoista hoivaa ja huolenpitoa viimeisen päälle ja ennen kaikkea varauksetonta hemmottelua ja rakkautta. Toivottavasti ne kantaa johonkin. 

"Pikku-Fafa"

<3 <3 <3