Ihan pakko päästä jotain kirjoittamaan! Aikaakaan ei juuri olisi, kun olen täystyöllistetty mutta kai sitä muutaman rivin voi silti rustata kesken työpäivänkin, kun en kahvituntejakaan pidä.

Elämäni eteneen edelleen tutun kaavan mukaan. Juuri kun tuntuu siltä että asiat alkaa järjestyä, tuleekin mutkia matkaan ja sitten ollaan taas lähtöpisteessä. Ensimmäistä kertaa elämässäni kaipaan nyt tosissani hieman pidempää seesteisempää jaksoa. On aika raskasta olla koko ajan jonkinlaisessa tuiverruksessa, vuoronperään joka rintamalla. Kun työ asiat asettuu ja hommat sujuu, niin sitten takuuvarmasti hevos-tai koirarintamalla tapahtuu jotain.

Olen jo lähes 7 kuukautta asunut äitini nurkissa laatikoitten keskellä.

WP_20140910_003.jpg

Asuntoa ei tunnu löytyvän kun hevosenomistajan budjetti on melkoisen kireä. Vuokrat ovat pilvissä ja omaa en voi nyt ostaa. En edes tiedä missä haluaisin asua. Unelmani omasta mökistä ja hepasta pihassa, sekä harmoonisesta yhteiselosta eläinlaumani keskellä, ei taida nyt ihan lähitulevaisuudessa toteutua. On siis tehtävä kompromissejä.

Tallilla tulee kaikki muuttumaan kun 9 uutta hevosta ihmisineen tulee tontille lähes samanaikaisesti. Hyvästi verkkainen ja rauhaisa puuhastelu Piipin kanssa. Täytyy ruveta aikatauluttamaan. En aio tähän sotkuun jäädä pidemmäksi aikaa kuin ehdottomasti on pakko. Odotan kaaosta ja tungosta sekä lukuisia konflikteja kun tällainen porukka ahtautuu noihin tiloihin. Tallinpitäjän puute aiheuttaa sen että nopeat syö hitaat ja vahvemman laki vallitsee.

Lupaava vaihtoehto oli tarjolla hetken aikaa mutta sekin kuivui kasaan kun en uskalla lähteä tekemään yhteistyötä ihmisten kanssa joita en tunne kunnolla ja joihin en voi luottaa. Jouduin taas jälleen kerran pettymään ihmisiin mutta yritän päästä siitä yli. Kuten yksi ohjenuoristani sanoo, on turha stressata sellaisista ihmisistä jotka eivät ansaitse olla mikään juttu elämässäsi. Nyt sitten etsin taas tallia ja vaihtoehdot käy vähiin kuten myös aika.

Siihen että vaihtoehdot käy vähiin, on itseasiassa olemaasa ihan positiivinen syy. Sain nimittäin asuntotarjouksen Järvenpäästä ja menen tänään katsomaan minkälainen rivitalokoppi siellä olisi tarjolla. Alue on tuttu ja kävin eilen iltatallin jälkeen luomassa pienen silmäyksen ulkoapäin. Kyseessä on päätyasunto jossa on iso piha. Hyvät (ja tutut) lenkkimaastot löytyy "huudeilta" joten kai sitä on kohta muutto edessä. Vaikea on vaan haudata unelmaa omasta mökistä ja pihapiiristä mutta en voi ikuisuuksia asua toisten nurkissa. Vuokra voisi olla pienempi mutta on realistinen; ongelma on siinä että olen köyhä hevosen omistaja... Nyt jos/kun jään Jpäähän asumaan niin tallivaihtoehdot vähenee jonkin verran.

Tässä pikapostaus. Nyt kutsuu asiakastapaaminen!

Ciao 4 now!

Eve