Aamu valkenee Järvenpäässä

 

Aamutalli kutsui tänään ja kun olin antanut hevosille kaurat ja hieman heinää mutusteltavaksi, lähdin käyttämään koirat pienellä metsäkävelyllä. Lunta on taas tullut maahan ja puiden oksille.

Nopeasti se keli muuttuu! Koirista huomaa ihan selvästi sen että metsälenkit ovat heidän mielestään niitä parhaita. Olimme eilen pitkällä lenkillä joka kulki enimmäkseen hiekka- ja pyöräteitä pitkin, ja vaikka kiva lenkki oli sekin, niin ei noita metsäsamoiluja voita mikään. Metsässä on kaikkea kivaa ja mielenkiintoista haisteltavaa koirille ja vaihtelevat maastot tekevät lenkkeilystä tuhat kertaa hauskemman. Tänäkin aamuna tytöt intoutuivat sinkoilemaan villisti pitkin pusikoita. Itse viihdyn myös paremmin metsälenkillä.

Talli näköpiirissä

Takaisin tultiin ja koirat menivät autoon odottamaan että saan vietyä heposet ulos. Joutuivat odottelemaan melkoisen kauan, kun Rauli heppa rupesi oireilemaan jo pitkään kipuillutta vatsaansa ja otin kaverin sisään että sain kipulääkkeen annettua. Rauli oli jo eilen illalla tosi kiukkuinen, mikä ei ole tälle hevoselle mitenkään ominaista käytöstä. Kalterit kalisi ja karsinan oven karmeille piti näyttää hammasta. Ruunalla on joku mystinen on-off mahavaiva joka tulee ja menee kuin nappia painamalla. Yhtäkkiä saattaa krampata ja sitten alkaa vimmattu hännällä huiskiminen ja mahan potkiminen. "Kohtaus" loppuu yhtä nopeasti kuin alkaakin.

Kotiin tultiin lopulta, kahvit keiteltiin ja aamupala nro 2 meni nassuun netflixistä nauttien. Siellä on nyt taas mielettömästi leffoja joita en ole nähnyt, joten ajankulua on tiedossa kaikkiin niihin väleihin milloin en ole tallilla tai lenkillä. Sohvalla fleecepeiton alla on kiva kölliä mutta kohta lähden kuitenkin katsomaan tätä linssiludetta...

 

Eve