Meillä oli perjantaina jo yhdeksältä aamulla valmennus, ihan ensimmäistä kertaa oman tallin kentällä. Sain tunnin ajaksi valmentajalta korvanapin jonka kautta tuli ohjeistukset. Tosi kätevää! Mukana kuunteluoppilaana oli puskatreenareista Tiina, jonka treenit meni muutoin sivu suun tänään.

Valmennus oli tosi antoisa ja sain paljon oivalluksia ja ahaa-elämyksiä. Piipikin rentoutui muutamaan otteeseen kulkemaan oikein hyvään tahtiin ja minä sain ajoittain onnistuneesti palautettua oikean tempon takaisin. Voin kyllä sanoa että tämä oli ehdottomasti paras tuuppauskerta tämän ratsukon osalta. Laukat nousi pari kertaa oikein hyvinkin vaikka mukaan mahtui kyllä yksi risti- ja väärä laukkakin. Piipi on liikuttavan tohkeissaan laukkaamisesta! On kovin innostunut asiasta ja tästä syystä tuo ristilaukkakin tuli, kun Piipi ehti toimia ominpäin. Onhan se vielä sellaista räpeltämistä ja kauhomista mutta laukkaa kuitenkin. Yllättävän nopeasti Piipi rauhoittuu, kaikesta innosta huolimatta, takaisin rauhalliseen raviin laukkapätkien jälkeen.

On ihan mahtavaa kun näinkin vähillä valmennuksilla joitain edistysaskelia on jo tullut. Itse on ehkä myös jotain oppinut ja Piipin kanssa on kiva tehdä töitä, kun hän rehellisesti yrittää kaikkensa. Tämä on sellainen piirre josta lämminverisissä erityisesti tykkään. Paljon on vielä opittavaa ja ainahan sitä tässä lajissa on. Nyt vielä panostetaan varmasti pitkään tasapainon ja tempon löytymiseen ja säilymiseen yksinkertaisilla harjoitteilla. Sitten on hyvä mennä eteenpäin kun perusasiat on kunnossa. Olemme kuitenkin nytkähtäneet ratsukkona eteenpäin ja se on kiva se. Minä olen niin ylpeä tästä hienosta tammasta! Ja tosi tyytyväinen siitä, että on löytynyt hyvä valmentaja joka auttaa meitä raakileita eteenpäin.

Koska olin herännyt jo kukonlaulun aikaan ja tehnyt aamutallin ennen valkkua, en jaksanut enää Piipin hoitotoimenpiteiden jälkeen jäädä hommia tekemään vaan suuntasimme Tiinan kanssa kahville. Ajoimme idiootit alepan pihaan pullanostoaikeissa ja tajusimme vasta sinne päästyämme että eihän kaupat ole pitkäperjantaina auki! Onneksi kaapista löytyi kuitenkin rahkaa ja marjoja sekä pari palaa leipää, joten saatiin jotain kahvin kanssa. 

*************************

Illalla suuntasin tekemään varsinaiset tallihommat. Puuhastelin tallilla kaikessa rauhassa ihan itsekseni ja hengailin Piipin kanssa tarhassa.Piipi osallistui tarhan siivoamiseen omalla tavallaan... Siisti tyttö, vai mitä?

Äitin pikku apulainen...

WP_20150403_19_22_00_Pro.jpgWP_20150403_19_22_21_Pro.jpgWP_20150403_19_23_40_Pro.jpgWP_20150403_19_24_30_Pro.jpg

Ja nyt vielä mamman saappaat

WP_20150403_19_29_35_Pro.jpg

Piipi oli eilen tosi seurallisella tuulella.Tämä hevosmaailman suurin linssilude otatti itsestään usean horselfien, taas jälleen kerran. Heti kun otan puhelimen esille ja ryhdyn kuvaamaan, niin ei mene aikaakaan kun Piipi on jossain lähituntumassa. On se niin söpö!!

WP_20150403_19_13_50_Pro.jpgWP_20150403_19_16_23_Pro.jpgWP_20150403_19_16_13_Pro.jpgWP_20150403_19_12_48_Pro.jpgWP_20150403_19_13_38_Pro.jpg

WP_20150403_19_26_44_Pro.jpg

Perjantai aamuinen valmennus oli ilmeisesti ottanut koville, kun Piipi makoili tarhassa keskellä päivää. Tallilkaveri soitti asiasta ja kertoi että siellä se pötköttää pää pitkin maata silmät kiinni, muttei näytä kipeeltä vaan ainoastaan siltä että lepää. Aina sitä tietysti vähän huolestuu tällaisesta makoilusta, kun ei ole mitenkään tyypillistä Piipille pötkötellä keskellä päivää tarhassa, mutta sitten onneksi nousikin jo puhelun aikana ylös. 

Kaiken kaikkiaan siis melkoisen kiva päivä. Onnistunut valmennus aamulla ja leppoisaa hengailua seurallisen tamman kanssa  päivän päätteeksi. 

Jess!
Eve