Voiko olla mitään niin ihanaa kuin hevosen turpa? Pehmeä, samettinen ja hyväntuoksuinen...Siihen on kiva muiskauttaa pikku pusu silloin tällöin. Tässä turpa eri perspektiiveistä:

Oltiin taas illalla pitämässä Piipille seuraa tallissa. Siitä alkaa tulla jo jonkinmoinen traditio, sen verran usein siellä on seuraneiteinä koirien kanssa oltu. Piipi tulee usein käytävälle "hengaamaan" ja eilenkin nukahti lähituntumaani, kun ensi varmisti turpatarkastuksella ettei mammalla vaan enää ole missään lakumässyjä jäljellä. Tällä kertaa Dalia päästi Piipin lähituntumaan haistelemaan:

Piipi on kovin kiinnostunut koirista, mutta nämä kyllä hieman Piipiä pelkäävät, niin iso kun on.

Äitini lähetti minulle poikani mukana kauan kaipaamani valkoisen joulutähden, ja siellä se nyt koristaa olohuonetta. Kukka on todella kaunis ja uskon sen kestävän kauan, kun on luullakseni ostettu Jpään kukkatalosta.

On se punainenkin joulutähti kaunis, varsinkin jos on sellainen syvän punainen. Minun asuntooni kuitenkin sopii värien puolesta tuo valkoinen paremmin.

Juu kyllä, yövuorossa ollaan! Mitäpä sitä yökkö muuta tekisikään kuin bloggaisi aikansa kuluksi. Saa nähdä minkälainen postausten suma täällä blogin puolella sitten tuleekaan, kun rupean seuraavalla listalla tekemään pelkkiä öitä. Tässä vielä loppukevennykseksi kuva hurmaavasta tummasta aamupalalla:

Ciao 4 now,
Eve