Vapaat on lusittu ja täällä sitä taas ollaan työmaalla seuraavat neljä yötä. Rupesin tänään miettimään, että täytynee ottaa oikein aikataulutus käyttöön, että ehdin kaikki eläimiin liittyvät puhteet suorittaa illan ja iltapäivän aikana, ennen kuin taas seuraava yövuoro kutsuu. Nyt kun on Mörkö-kissakin huolehdittavana, olisi hyvä ehtiä myös hänelle pitää seuraa jonkin aikaa ettei ihan omissa oloissaan saunalla joudu olemaan ja erakoitumaan. Haluisin myös edistää Mörkön tutustumista koiriin jollain tapaa, enkä viitsisi odottaa seuraavaan vapaapäivään niin tehdäkseni. Edellä mainittu ottaa aikaa kun pitää rauhalliseen tahtiin edetä eikä totuttamista voi todellakaan tehdä kiireessä. Tallissa huomiotani odottaa Neiti Bee,

joka muuttuu viikon mittaan tosi kiukkuiseksi, jollen ollenkaan ehdi tallissa aikaa viettää neidin seurana. Puhumattakaan koirista, jotka hekin kaipaavat hoivaa ja huolenpitoa. Siinä ei paljon luppoaikaa jää, mutta ei sen niin väliäkään kunhan vaan ehdin kaikki miellyttävät velvoitteeni suorittaa. Töissä on sitten luppoaikaa vaikka muille jakaa ja telkkaria tulee töllötettyä kyllästymiseen asti.

Jos ehtisin nukkumaan heti yhdeksän pintaan aaamulla ja heräisin neljältä iltapäivällä, jolloin siis saisin riittävästi unta, voisin saman tien käydä viemässä Piipin mash pirtelön ja herkut ja lähteä sitten koirien kanssa ulkoilemaan. Sieltä tultuani voisin ruokkia itseni ja koirat ja sen jälkeen ehtiä "mörköilemään" saunan puolelle. Sitten olisi vielä Piipin iltahommat ja seurustelut, sekä last but not least, töihin lähtö viimeistään hieman ennen kahdeksaa.

Työn jatkuvuuden sekä toimenkuvan ja työajan muuttumisen kannalta elän nyt jännittäviä aikoja. Voi olla että tilanne on jo huhtikuussa toinen, joten yritän nyt samalla tässä pohtia seuraavaa askeltani. Eli siis mihin suuntaan ja milloin sen ottaisin. Tämä on tällainen iso kysymysmerkki jatkon suhteen ja mietityttää kieltämättä jonkin verran. 

Pieniä arjen puhteita lähitulevaisuudessa on sairastarhan rakentaminen Piipille ja kaikkien tarvikkeiden hankkiminen sitä varten. Lautamateriaalin olen jo tilannut ja naulat ostanut. Nyt tarvitsen enää hiekkaa ja tarha-asiaa alkaa olla hyvällä mallilla. Piipin kontrolliröntgeniin on enää vajaa viikko aikaa ja sitten olen paljon viisaampi siitä, miten kuntoutuminen on edennyt. On nyt ainakin yksi etappi saavutettu ja seuraavaa kohden lähdetään. Piipimopiili on vihdoinkin kunnossa ja sillä olisi tarkoitus Mikkeliin raviradan hevosklinikalle suunnata. 

Tästä ponnistetaan viikonloppuun!
T: Eve