Varoitan jo etukäteen että tässä postauksessa ei sitten ole päätä eikä sitä kuuluisaa häntääkään. Haluan nyt vaan kirjoittaa mutta en keksi minkäänlaista punaista lankaa postausta kantamaan; kunhan vaan sirottelen kuvia ja ajatuksiani siihen tahtiin kun sylki suuhun tuo. Toisaalta, ei ole välttämättä ihan ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu.

Tajusin tänään etten varmastikaan selviäisi työstäni ja sen mukanaan tuomista kuormittavuuksista ilman Piipiä.

Äitäh, armas hobune

Tallilla puuhaillessa ei työasiat mielessä juuri pyöri ja kaikki työhön liittyväkin tuntuu hyvin kaukaiselta. Ja sehän on pelkästää hyvä sillä olen siis mitä ilmeisimmin löytänyt hyvän tavan nollata pääni. On myös aivan ihana kölliä aamuisin "colliesämpylän välissä" taikka ottaa vastaan Miskan hyvän huomenen toivotukset. En oikeasti voisi kuvitella elämääni ilman eläimiä. Jokainen penni joka menee rakkaalle laumalleni, on englanniksi sanottuan "money well spend".  

Aina niin iloiset collieneitoni temmeltää

Seuraa kuulumisia kiteytettynä: 

1.Back on track ratsastusloimi tuli ja pääsi heti käyttöön

2. Bootsit tuli ja eikun jalkaan

3. Dumlelle varattu jälkitarkastus 11.9 mevetissä. 

4. Piipin luomuilu jatkuu. Tilauksessa yrttejä ja niitä edeltävä detox-kuuri. (hevosparka, turvallisuus järkkyy, kaikki muuttuu...)

Ollaan nyt hyvää vauhtia tosiaan totuttautumassa kengättömään elämään. Maltillisesti ajetaan uudet "tanssikengät" sisään ettei tule rakkuloita. Olen innoissani lainannut tallikaverin raspia ja harva se ilta silottelen kavioita. Bootsit meni toisella kerralla jalkaan ilman säärystimiä ja täytyy sanoa että huomattavan paljon helpompaa oli pukea ne hepalle

Piipi liikkuu hyvin ilmankin töppösiä, mutta töppösten kanssa vieläkin sutjakammin. Koputtelen täällä puupäätäni mutta toistaiseksi ei ole ollut mitään isompia ongelmia kengättömällä tiellämme. 

On tosi kiva löytää hevosharrastuksesta aina vaan uusia puolia ja jatkuvasti oppia lisää. Tässä hommassa ei ole koskaan valmis ja hieno asia on nimenomaan se, että harrastaa voi niin monella eri tavalla. Hevosesta on moneksi! Minulla on tosiaan menossa tämä luomuilu ja raudattomuus. Se vaan tuntuu nyt perustellulta ja loogiselta tavalta toimia ja on minulle niin uutta monelta osin että aukeaa tässä taas ihan uusi maailma ja saa tutustua uusiin näkökulmiin ja ajattelutapoihin. 

Luomuratsukko phantomina

Kesää haikaillessa, kuvailin toivorikkaana runsasmarjaisia pihlajia ja toivon että tämä todellakin merkitsee vähälumista talvea...

...sillä asiastahan on olemassa kaksi täysin päinvastaista tulkintaa...

Huomenna ajattelin taas mennä ratsimaan. Piipillä oli yksi vapaa ja tänään rallittelupäivä joten huomenna voisin taas kavuta satulaan. Kuulin muuten että kohtapuoliin saattaa olla yli +20 astetta lämmintä. Olisikohan inkkarikesä tulossa... Waude, jos näin on!!

Lopuksi toivotan onnea itselleni, itse pomimillani auringonkukilla, sillä 4 kk:n koeaikani töissä päättyi tänään! Hyvä minä! Nyt voinkin sitten näyttää todellisen luontoni... Hihii...