Ystävänpäivä oli tässä kuluneella viikolla ja silloinhan on aina minun ja Piipin vuoden ensimmäinen vuosipäivä. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 4 vuotta siitä kun tavattiin ensimmäisen kerran. Se ei ehkä ollut rakkautta ensi silmäyksellä mutta jotakin kuitenkin tapahtui, ja erinäisten vaiheiden jälkeen tamma päätyikin minulle.  Laihassa kunnossa ollut hieman apaattinenkin tyttönen tuli ja jäi.

Yllä:Kesä 2017

Kaikenlaista on tapahtunut vuosien varrella, hyvää ja pahaa, mutta me vaan porskutellaan menemään. Kaikista eniten on vaikuttanut reilut kaksi vuotta sitten tapahtunut onnettomuus jossa Piipin kavioluu murtui. Moni oli varmaan sitä mieltä että olisi pitänyt antaa tamman mennä, mutta kylläpä hän siitä vaan toipui ja toimittaa nyt köpöttelypollen virkaa. Olen itse sen verran rampa että se riittää minulle varsin hyvin.

Piipi on ystävä vertaansa vailla. Aito, rehellinen ja persoonallinen. Ei arkaile näyttää minulle tunteitaan, joten välillä vastassa on pieni lohikäärme ja välillä taas kainaloinen kananen. Aina kuitenkin niin rakas.

Tällä hetkellä Piipi todella siis asuu ystäväni tallilla täysihoidossa. Muutimme Hyvinkäänkylään muistaakseni viime syyskuussa. On outoa etten enää vastaa Piipin hoidosta itse. Huomaan usein ikävöiväni Piipiä kovasti. Oli niin kivaa kun hän oli pihassa ja saatoin milloin vaan mennä katsomaan; vaikka vaan viemään porkkanan, varmistamaan että kaikki on hyvin. Paijaamaan pari kertaa. Piipi saa tällä hetkellä oikein hyvää ja asiantuntevaa hoitoa, joten huolta ei sinällään ole mutta ikävä silti. Välillä tuntuu siltä, että yhteys Piipiin ei ole enää niin vahva kuin ennen. Kuin jotain puuttuisi.

Yllä: 14.2.2018 Kentällä "höntsäämässä"

Piipi on ollut laserhoidettavana muutaman kerran. Heikko kohta on lanneselässä josta menee aina jonkin verran jumiin. Nyt kun ratsasteluni on ollut  niin vähäistä, ei Piipi ole päässyt kipeytymään kovinkaan paljon joten seuraava hoito on vasta 2-3 kuukauden päästä. Olen kyllä huomannut selviä merkkejä siitä että Piipi liikkuu letkeämmin ja irtonaisemmin, joten on siitä laserhoidosta jotain hyötyä oltava. Mielipiteet laserin suhteen ovat puolesta ja vastaan, niinkuin kaikessa muussakin kun hevosenhoidosta on kyse. Hoidon alkaessa oli jumia vähän joka puolella ja siihen toki vaikuttaa myös takajalkojen vajaakuntoisuus nivelrikkoineen ja muineen.

Olen kuitenkin kovin iloinen että olen saanut pitää Piipin edelleen. Hän on minulle niin rakas ja tärkeä.  Kyllä siihen mielellään muutaman euron poikineen sijoittaa että saa pitää tamman mahdollisimman kauan. Kukaan ei voi sitä tietää, ei eläinlääkäritkään, mitä Piipi kestää ja kuinka kauan aikaa on, mutta näillä mennään ja ainakin nyt menee ihan hyvin! 

Ihanaa viikonloppua kaikille. Nyt on viikon paras päivä eli perjantai!

C U soon...

Eve