Mikäs se siellä selässä? Ai niin, ratsastusvyö...

001-normal.jpg

Kaveri huutelee jotain pihalta

002-normal.jpg

Oon söpö sukkapää...

003-normal.jpg

Tänään oli mörkö keli eli tuuli. Kovin ei ollut ratsureima innokas lenkille lähtijä; ilmassa oli kaikenlaista päänvääntämistä, kuolaintenkilistelyä, selkäännoususäätämistä yms. mutta sitten alkukankeus/hapatus helpotti lenkin puolivälin jälkeen ja mieli taisi vähän parantua. Käytiin hiekkamontuilla, kiivettiin vaan pari mäkeä kun ei sitä kipinää tänään oikein ollut. Kun en voi olla varma onko hevonen kipeä jostain kaiken ollessa vielä auki, en viitsinyt jäädä jyystämään sinne kuopille väkisin. Tultiin takaisin, ravattiin pellolla pikku pätkä ja lievästi ontui taas. Tallille tullessa sain idean mennä kentälle vähän testailemaan ja siellä pyörittiin muutaman kierrokset. Voi olla että oli ensimmäinen kerta ikinä kun Stradilla ratsastetaan kentällä. Yllättävän kivasti meni eli ei ihan joka kulmaa kylki edellä...Sieltä suuntasimme pellolle ravaamaan ja toiseen suuntaan menikin ihan ok mutta takasin tullessa ei kaveri halunnut ravata enää ollenkaan ja se on kyllä erikoista joten jotain on nyt pakko olla vialla. Lömpsyteltiin kävelyä tallille takaisin jossa tein DIY-kylmäyskääreen pyyhkeestä "pattijalkaan". Hoitotoimenpiteiden jälkeen, ja niihin kuului tietty Stradin lemppari eli korvien harjaus, vein kaverin heinineen ja kauroineen pihalle.

Mä tykkään valtavasti tästä hevosesta ja olen todella huolissani jos tähän terveydentilaan ei nyt saada selkoa. Niin moni asia on mahdollista. Mielestäni paras ja yksinkertaisin ratkaisu olisi ajaa johonkin klinikalle ja selvittää kokonaisvaltaisesti mikä ihme herraa vaivaa, mutta se ei ole yksin minusta kiinni. Ei ole kiva "arpoa" päivästä toiseen tekeekö nyt oikein liikuttaessa Stradia vai kenties jopa hallaa? En myöskään halua pilata meidän yhteistä taivalta heti alkumetreillä ratsastamalla jos se sitten tekee kipeetä koko ajan. Kohta ei lähdetä pihasta enää mihinkään jos saa kaveri tarpeekseen koko touhusta.

Nyt odottelen omistajan yhteydenottoa ja sitten katsotaan mitä tehdään. Mä vaan olen sellainen aku ankka että mikään asia ei ole ikinä mennyt eikä ilmeisesti tule menemäänkään muutoin kuin vaikeemman kautta. Niin se tuntuu olevan.

Parempia aikoja odotellessa...

Eve <3