Ikävä...

 

Rakas, rakas Pipana...

Oma Pimsi, omassa tuolissaan...

Koirien koira, kuningasten kuningas, mamman tuki ja turva, oma pandakarhu...


Ihana ja niin kovin haikea katsella näitä kuvia. Tippa tulee silmään, ikävä mieleen! Jälleen kerran on sanottava että mulla on ollut onni, ilo ja kunnia jakaa elämäni tällaisten persoonien kanssa. Monta kertaa vaan toivon että saisin jonkun aikakoneen jolla voisin, vaikka vain pieneksi hetkeksi, matkata menneeseen ja elää muutaman hetken uudelleen...

With
E