Nyt sitten vaan teettämään tarratekstejä ja kuumeisesti pohdinkin jo MITÄ tekstejä sitten laittaisinkaan. Astioita on kaksi, toinen tyttöjen ruoalle ja toinen Dumlen. Saatan laittaa viralliset kutsumanimet tai sitten jotain "pöhköä ja lapsellista" kuten "Mimlen muonat" ja "Prinsessan ja Monsterin sapuskat" tai "Miska Petruska" ja "Dalia Daltton & Mona Monster"  tai... vaihtoehtoja on monia. Miksei se voisi jotain hassuakin olla kun näillä kavereilla niitä nimiä piisaa. Ei viitsi kumpaankin laittaa "Dog Food" tekstiä ellei sitten käyttäisi toiseen PINKKIÄ fonttia... Se taas sopisi keittiön sisustukseen loistavasti kun tilasin juuri verkkokaupasta pinkin moccamasterin. Tyylistä täytyy pitää kiinni, siitä ei tingitä!!

Dumlelle maistuu toisten jätökset taas siihen malliin että ellei koko ajan halua komentaa ukkoa niin aika paljon joutuu pitämään hihnassa. Nytkin taas saanut vatsansa jostain ärtymään ja jännitän täällä menisikö inupekt fortella ohi ettei taas tarvitse tylosin kuuria joista viimeisin juuri loppui noin viikko sitten. Muutoin kaveri levittää ympärilleen männynhavun tuoksua dermoscent tippoineen joita taas eilen laitettiin. Selkeästi on oman ihon lussuttaminen ja raapiminen nyt helpottanut. Tänään hetkeksi huolestuin kun oli jotenkin vetämätön lenkillä. Juoksi kyllä Monan kanssa kilpaa pallon perässä joten ettei vaan nyt olisi jostain, kuten selästään tai kyynärpäistään, kipeytynyt. Seuraillaan mutta niinhän sitä aina.

Mona on seurannassa kanssa kun sen lisäksi että nyt parina päivänä neljän tunnin kuluttua ruokailusta on oksentanut ruskeeta kuravelliä aika ajoin "kakoo" ja sitä on tehnyt tulostaan lähtien, säännöllisen epäsäännöllisesti. Nyt on ollut 2 päivää yrjöömättä mutta kerta vielä niin täytyy nielu katsoa ettei ole mitään tulehdusta siellä.

Dalialla ei ole mitään vikaa (koputan täällä kovasti nyt puuta...)! Ja se on hienoa. Nyt otsalamppu esille ja yölenkille hipsimään autioon oittiin. Muut eivät tähän aikaan liiku...