Rungoton penkkimme Barefoot Cheyenne tuli eilen! Jess!! Ei kestänyt kauaa siis. Tänään lähdettiin innokkaasti testiratsimaan ja täytyy kyllä sanoa että aikamoinen kokemus oli kun istahdin ensi kertaa rungottoman kyytiin. En ole siis aiemmin ikinä kokeillut rungotonta ja satula kun on tuliterä ei ole siis ollenkaan muokkautunut sen paremmin kenenkään ahterin kuin hevosen selänkään mukaan. Kiesus sentään että oli Iines Ankkamainen kananperse fiilis aluksi!! Stradi vaikutti ihan tyytyväiseltä mutta allekirjoittanut sai ja saa jatkossakin jonkin aikaa vielä hakea asentoa ja ratsastustyyliä tämän penkin kanssa. Kaikista hulvattominta oli ylivoimaisesti se kun nostettiin ravi. Satula sysäsi rungottomaan tottumattoman kroppani äkkisyöksyyn kohti kaulaa ja siinä kesti hetki ennen kuin pääsin rytmiin mukaan. Muutamien ravipätkien jälkeen alkoi hieman helpottaa. Hyvin erikoiselta tuo ravaaminen kyllä tuntui... Lenkin edetessä alkoi jonkinlainen tatsi löytyä mutta satulan muokkautuminen tosiaan kestää aikansa joten parempia aikoja odotellaan...

No, ainakin heppa liikkui letkeästi ja ravasi hyvin joten ehkä "kömpelö" kuskikin jossain vaiheessa saa juonesta kiinni. Olen myös erinomaisen iloinen siitä että Stradin liikunta näyttää oikein lupaavalta.

Voimakkaasta tuulesta ja kasvoille iskeytyvästä tihkusta huolimatta olen ollut salaa iloinen että on ollut niin leuto ilma tänään. Toiset jo odottavat talvea tulevaksi mutta minä ja kohtalotoverit saatiin hieman armonaikaa vielä. Okei, täytyyhän se myöntää että kurakelit ovat suhteellisen haasteellisia kolmen karvaisen koiran kanssa ja heppahommissakin menee aikaa enemmän mutta minä kun en tosiaankaan pidä talvesta ja kylmästä niin jatkan leudosta säästä iloitsemista mutta en kerro kellekkään... ;D

Tallireissu nro 3 kutsuu kohta. Paskat on vielä mättämättä ja heinät pakkaamatta. Lähden vähän ajoissa suorittamaan tallivelvoitteeni kun poikani tulee käymään illalla. Eikä varmaan Stradikaan välitä jos otetaan ajoissa sisälle kun keli ei tänään ole paras mahdollinen. Olen varsinainen talliluuta mutta mitä väliä! Tallilla on kiva puuhastella ajan kanssa kun olen siinä onnellisessa asemassa että voin nyt jonkin aikaa nauttia tämänlaisesta elämästä. Ja nautinpa todellakin koska ihan varmasti ehdin kiireillä tulevaisuudessa kyllästymiseen asti.

Stradin kanssa on aina vaan kivempi puuhailla kun hän on jo niin tuttu minulle. Jotenkin ajoittain tuntuu että aivan kuin olisi eri hevonen kuin Kouvolassa. Oikein täytyy pinnistellä että muistaa olevansa vain ylläpitäjä... Vaari on tosiaankin paras!!!